Kurssikeskus Kinanen

5 faktaa ekologia-ahdistuksen vähentämiseen

5 faktaa ekologia-ahdistuksen vähentämiseen

Elääkö sinussa vahva tahto pelastaa maailma ihmiseltä? Vai onko se jotakin, josta ei voisi vähempää innostua? Tänään kerron sinulle 5 faktaa ekologia-ahdistuksen vähentämiseen.

Elämme aikaa, jolloin viestitään monenlaisista vaateista maailman pelastamisen vuoksi. Ollaan hyvällä asialla, mutta myös sellaisella alueella, joka voi tuoda tullessaan kuormitusta mielen hyvinvointiin. Riittämättömyyden tunnetta siihen, että en syystä tai toisesta kykene tai voi hypätä barrikaadeille tai en halua tehdä elämääni rajoittavia tekoja. Jos kokee, että ei voi täyttää vaatimuksia tulee helposti heitettyä rukkaset nurkkaan ja antaa vain olla. Ei kiinnosta, ei jaksa, ei ole mahdollisuuksia.

Tällä kirjoituksella haluan nostaa muutaman faktan esiin ja samalla myös sen kuinka ihan pienellä valinnalla tai teolla voidaan olla vaikuttamassa isompiin kokonaisuuksiin.

Ilmastonmuutos on tosiasia ja elämän monimuotoisuuden katoaminen on yksi tämän ajan huolta tuottavista ilmiöistä. Niihin on viisasta vaikuttaa. Vaikuttamisen mahdollusuudet tuntuvat tässä maailmanajassa tuulimyllyjä vastaan taistelelulta. Mikä on yksittäisen ihmisen osuus maailmassa, jossa soditaan tai päästetään tietoisesti elämää tuhoavia aineita luontoon tai kaadetaan sademetsiä palvelemaan tehotuotantoa. Ahdistaako? Minua kyllä ajoittain, varsinkin informaatiotulva ja siksi ryhdyinkin tähän pohdintaan.

Yksi kuva kertoo paljon. Koko maailmaa ajatellen Suomi on pieni tekijä. Silti se on merkittävä, vaikka se ei voikaan kompensoida koko ongelmaa teoillaan.

Suomi on pieni ilmastopäästäjä koko maailman mittakaavassa. Jokaisella maalla on vastuullaan vähentää omia päästöjään mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. EU asettaa myös juridisia velvoitteita maille.

Uusi ilmastolaki hyväksyttiin kesällä 2021, jonka mukaan EU on päättänyt vähentää päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Valtiotasolla laaditaan paikalliset tavoitteet. Taustalla on Pariisin ilmastosopimus. Suomen ilmastolakiin tuli vuoden 2023 alusta velvoite, kuntien omasta ilmastosuunnitelmasta. Kunta voi toteuttaa suunnitelman yksin tai yhdessä lähikuntien kanssa.

.

Seuraavaksi kerron sinulle 5 faktaa ekologia-ahdistuksen vähentämiseen. Tietoisuus kokonaisuudesta voi auttaa hahmottamaan omaa paikkaansa tässä kokonaisuudessa.

1. fakta

Suomi on ottanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päästöt eivät ylitä sitä tasoa, mitä metsiemme tuottama hiilinielu pystyy käsittelemään. Nollapäästöjen saavuttamiseksi kaikki maailman kasvihuonekaasupäästöt on siis kyettävä ottamaan talteen.

Hiilinielu sitoo enemmän hiilidioksidia kuin päästää ilmakehään, siksi niiden vaikutus on niin merkittävä. Tärkeimmät luonnon omat hiilinielut ovat maaperä, metsät ja valtameret. Hiilinielu toimii silloin kun vaikka maaperän oma ekosysteemi saa toimia vapaasti. Maatalouden käytössä oleva maaperä ei toimi hiilinieluna vaan tuottaa päästöjä. Vaikuttaa vahvasti siltä, että mikään ihmisen tuottama järjestelmä ei päihitä luonnon omia systeemejä toimia hiilidioksidin sitomisessa. Siksi luonnon hyvä hoitaminen ja rauhoittaminen on eduksi meille kaikille.

Viikon hienona uutisena saimme kuulla, että hallitus päätti suojella 30 000 hehtaaria valtion omistamaa metsää. Kohteita on yli 50. HS

Oletko huomannut, että ihmiselle tekee hyvää luonnossa oleminen. Luonto ja metsä hoitaa. Jo 20 min oleskelu metsässä laskee verenpainetta 🙂

Hiilineuraalisuus ei tarkoita sitä, että palataan takaisin kehityksessä johonkin teollistumisen takaiseen aikakauteen. Se tarkoittaa enemmän sitä, että otamme ympäristönäkökulmat huomioon kansallisessa päätöksenteossa ja omissa kulutustottumuksissa tai valinnoissa entistä enemmän. Kokonaisuus on vaikea, koska vaakakupissa on usein muutakin kuin hiilijalanjäljen vähentäminen.

5 faktaa ekologia-ahdistuksen vähentämiseen

2. fakta

Suomen suurimmat päästöjen tuottajat ovat energia ja sen tuotanto, liikenne, maatalous ja teollisuus. Näiden kokonaisuuksien osalta tehdään kansallisia ratkaisuja ja tavoitteita isommassa mittakaavassa. Valtioneuvoston selonteossa toukokuulta 2022 valotetaan näitä ratkaisuja ja päätöksiä.

Selonteko keskittyy uusiutuvan energiaan, energiatehokkuuteen sekä kiertotalouteen. Päätökset eivät yksin riitä, vaan tarvitaan myös raportointia ja seurantaa, jotta voidaan edelleen kehittää niitä menetelmiä, joilla edistetään ilmaston hyvinvointia.

Pitkällä aikavälillä on tapahtunut jo muutoksia parempaan suuntaan. Tilastokeskuksen tekemien laskelmien mukaan kokonaispäästöt ovat vähentyneet vuodesta 1990 lähtien 32%.

Se on paljon, vaikka ei vielä tarpeeksi. Se kertoo kuitenkin, että päätöksillä voidaan vaikuttaa asioihin ja ollaan oikeassa suunnassa päästöjemme kanssa. Jatketaan samaan suuntaan 🙂

3. fakta

Kolmantena faktana nostan esille yksittäiselle ihmiselle sen vaikeimman. Vaikka Suomi onkin globaalilla tasolla pieni tekijä, niin yksittäisen kuluttajan näkökulmasta jotakin aivan muuta. Suomalainen kuluttaa olennaisesti enemmän kuin esimerkiksi intialainen kanssaeläjä. Se on selkeä tosiasia. Elämme yhteiskunnassa, jossa on kaikkea saatavilla ja sitä myös kulutetaan. Tarpeet kasvavat tarjonnan mukaan, olemme kulutusyhteiskunnan kasvatteja. Tiedämme myös, että yhteiskunta pysyy liikkeessä kulutuksen ja kaupankäynnin kautta. Taantuma ja lama selätetään pitämällä pyörät liikkeellä.

Tässä kohden tulevat ne omat valinnat merkittäviksi. Omat kulutustottumukset ja toki myös perimmäiset tarpeet edellyttävät erilaisia asioita toteutuvaksi. On todella vaikeaa määritellä ulkopuolelta, mikä on sellainen tarve, jonka toteutuminen on elämän kannalta merkittävää. Joku tarvitsee kodin tietyillä ominaisuuksilla, toinen tarvitsee autoa työnsä tai asuinpaikkansa vuoksi, kolmas ei pärjää ilman elintärkeitä lääkkeitä. Kaikkea ei voi vaan jättää sivuun.

Omia elintapoja voi aina tarkastella ja tehdä johtopäätökset sen mukaan, mikä tuntuu mahdolliselta tai oikealta juuri oman elämän näkökulmasta. On lupa olla laiska ja se voi olla varsinainen ekoteko. Maan jättäminen kesannolle, leikkaamatta jätetty nurmikko tai jääkaapin nahistuneiden juuresten käyttäminen ruuaksi on tekoja joista luonto kiittää.

Tarkastelu vaikuttaa siihen millaiset periaatteet tai ideologiat muodostuvat oman elämän ja valintojen pohjalle. Millainen on (ollut) sinun paras vaihtoehtosi?

4. fakta

Arjen valintojen kautta voidaan vaikuttaa pienesti isojen kokonaisuuksien päästöihin. Voin valita jätteiden lajittelun. Lähes joka paikassa on tänä päivänä jo mahdollista lajitella jätteet. Taloyhtiöitä ja kuntia sitoo lainsäädäntö, joka edellyttää riittävien kierrätysmahdollisuuksia järjestämisen. Isommissa taloyhtiöissä mahdollisuudet löytyvät jo omasta pihasta. Riittää vain tahto ja ryhtyminen lajitteluun. Asianmukainen kotitalouslajittelu vähentää jätteiden käsittelystä tulevia päästöjä.

Jätteidenkäsittelyssä on kolme peruskohtaa, jotka tulisi ottaa huomioon

  • Ehkäise ennakolta, arvioi tarpeesi, korjaa, tuunaa uudelleen, pidennä käyttöikää
  • Kierrätä ja kompostoi eli lajittele, anna eteenpäin käyttökelpoiset tuotteet, hanki käytettyä
  • Loppusijoita turvallisesti eli kiinnitä huomiota lajitteluun.

Helppoja lajiteltavia ovat biojäte, jota syntyy ruuantähteistä tai kasvien hoidosta jne.. Lisäksi pakkausmuovit sekä pahvit ja lehdet ovat kohtalaisen helppoja.

Lajittelu ei aina sitä kuitenkaan ole, koska tuotteessa saattaa olla osia, jotka vaikuttavat sen kierrättämiseen.

Onneksi olemassa on hyviä kierrätysoppaita, jotka auttavat alkuun.

Mitä sinä lajittelet? Onko lajittelu sinulle elämäntapa vai pakon sanelema toimenpide?

5. fakta

Ruoka, sitä ilman emme pärjää. On siis merkittävää miettiä, miten ruokavaliomme koostuu. Pieniä ilmastotekoja voidaan tehdä myös niillä valinnoilla mitä kauppakassiin päätyy. Valitsemalla tuotteita, joissa on pieni hiilijalanjälki, tekee jo paljon hyvää. Käyttämällä kotimaisia ja kauden aineksia. Kasviksia, juureksia ja kotimaisia marjoja on hyvä syödä niin raakana kuin käyttää raaka-aineena ruuan valmistuksessa. Kotimainen kala on aina ekoteko. Ruuan kanssa hyviä valintoja rajoittaa helposti myös varallisuus. Kotimainen on usein kalliimpi vaihtoehto kuin muualta lennätetty. Se on nurinkurista, mutta näin tapahtuu.

Viljeletkö itse? Itselläni on pieni hyötypuutarha parvekkeella. Pientä lähiruokaa kesäisin on tarjolla.

Ruuan ylijäämään voi myös vaikuttaa kotitaloudessa. Tee tai osta vain sen verran kuin käytät. Hyödynnä ruuantähteet loppuun saakka. Tämä on kohta, jossa omaa kulutustani erityisesti tarkkailen. Pois heittämien on vaikea rasti. Vasta viimeisessä hädässä näin tapahtuu ja ruoka päätyy biojätteeseen. Tähän on varmasti vaikuttamassa myös taustallani olevat Waste&Feast ravintolat.

Jouluaterialla meillä oli tarjolla eineslaatikoita, joita ei montaa päivää jaksa syödä peräkkäin. Jäi ylijäämää, vaikka myyntipakkaukset olivat pieniä. Päätin hyödyntää laatikontähteet ja tein Lanttulaatikkorieskaa ja Porkkanaperunalaatikko pihvejä.

Hyvin kelpasivat ja varsinkin rieskat katosivat äkkiä parempiin suihin 🙂

Tässä tällä erää 5 faktaa ekologia-ahdistuksen vähentämiseen. Seuraavalla kerralla lisää. Nyt on aika katsoa mitä ollaan opittu 🙂

5 faktaa ekologia-ahdistuksen vähentämiseen

Mikä helpottaa ekologia-ahdistukseen?

  • Tunnista faktat, ja se missä asemassa olet niihin nähden. Vaikuta siihen mihin voit. Koko maailmaa et voi kuitenkaan pelastaa.
  • Tee se, mikä tuntuu luontevalta ja oikealta omalla kohdallasi. Pienillä teoilla on iso merkitys. Saat olla laiska, ei tarvitse koko ajan olla kokemassa tai suorittamassa mitään.
  • Suosi kierrätystä, vuokrausta, lainausta ja yhteisöllistä tekemistä. Kaikkea ei tarvitse omistaa.
  • Valitse tuotteet ja tarvikkeet tarpeidesi mukaan ja pidä mielessä lähituotanto ja sen mahdollisuudet.
  • Nauti elämästäsi ja ympäristöstäsi, mene metsään tai puistoon, virkisty ja kerää marjat/sienet kotiin. Anna metsän ja meren hoitaa.

Blogissa aikaisemmin kirjoitettua

Waste&Feast – hävikistä hyötykäyttöön

Muissa blogeissa pohdittua

Tyylimuru ja Ekotekojen ei tarvitse olla vaikeita. Näihin pystytään kaikki

VIA PER ASPERA AD ASTRA Ekologisuus. Onko siitä mitään jäljellä.

Tähän on tultu ja Ekotekoja vuodelle 2023

Jaa artikkeli someen:

10 vastausta

  1. Hyvä artikkeli! Kaikki voidaan tehdä jotain ekologista arkipäivissämme, vaikka mittakaava ei aina ole niin suuri kuin itse haluaisi. Olisi ihana pelastaa maailma, mutta realiteetit hyvä tunnustaa. En pysty sitä tekemään, mutta omalta osaltani pystyn vaikuttamaan edes johonkin. Ainakin omaan kuluttamiseen ja valintoihini.

    1. Kiitos Tiina 🙂
      Näin se on, että yksittäisten tekojen kautta voi olla osallisena ja vaikuttaa omassa ympäristössään valintoihin. Koko maailma ei pelastu omin voimin vaikka miten tekisi. Moni tuntee ahdistusta asiasta ja tulevaisuus voi näyttää hyvin pelottavalta. Oma paikka on hyvä ja merkittävää määritellä kokonaisuudessa.

  2. Näin se on, ihmisten kulutus on eriarvoista ja vaihtuu sen mukaan, mitä on saatavilla ja mitä on tarpeen. Vaikkapa suomalaisen ja intialaisen hiilijalanjälkeä on vaikea verrata keskenään senkin takia, että elinympäristö on erilainen. Pelkkään lämmittämiseen menee suomalaisilla moninkertaisesti resursseja: lämpimänä on pidettävää itseään, kotiaan, autonsa, työpaikansa… On sitten vaikeaa tietää, mikä on välttämätöntä ja mikä ihan vain mukavuudenhalun takia. Se onkin meidän jokaisen tehtävä miettiä,, mikä on oma valintamme.

    1. Vertaaminen on vaikeaa ihan yksilötasolla. Samoin vaikka teollisen tuotannon tasolla. Itse voi olla loppukäyttäjä, mutta tuotanto on hyvin voinut olla ihan toisella puolella maapalloa, joten ne tuotannon päästöt jäävät sinne lähtöpaikkaan. Tasan ei nämä asiat mene koskaan, vaikka onkin herätty viisaiden valintojen aikaan.

  3. Vau! Olit tosi perusteellisesti käsitellyt tätä tärkeää aihetta. Yksittäiset, pienetkin teot ovat oiva lähtökohta ekologiselle arjelle. Kohta varmasti voi huomata, että niistä pienistä jutuista tulee arjen tärkeä rutiini. Minun ainakin pitää tässä elologisuudessa petrata.

    Minna

    1. Kiitos Minna 🙂 Pääsin vähän innostumaan ja oli kyllä tosi mielenkiintoista perehtyä aiheeseen vähän syvemmin.

        1. Helposti niin käy. Isoa asia, joka edessä voi tuntea vähintäänkin avuttomuutta ja ajattelee, että omat mahdollisuudet ovat vähäiset. Ja niinhän ne ovat jos isoa kuvaa katsoo.
          Omalla paikallaan voi omia valintoja tehdä ja se on riittävää.

  4. Hyvä että aiheesta puhutaan, tässä ollaan kuitenkin samassa veneessä yksilöinä koko maailman kanssa. Mielestäni on myös tärkeää muistaa, että suomalaiset ovat ulkoistaneet paljon omia päästöjään mulle, esim. Kiinan osuuteen on laitettu myös tuotteet, jotka tehdään heidän tehtaissaan, mutta tuodaan meille kauppoihin.

    1. Näin se on. Kiinana päästöissä on mukana kaikki tuotanto jota maassa tehdään ja loppukäyttäjät ovat muualla maailmassa. Tasan ei mene vaikka miten laskisi. Siksi onkin hyvä asettaa itsensä koko kuvaan sille paikalle missä on ja vaikuttaa sen minkä haluaa ja voi omissa valinnoissaan ja vaikuttamismahdollisuuksissaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

On Key

Katso myös

Tammikuun topit ja flopit

Tammikuun opit ja flopit

Tammikuun opit ja flopit aloittavat uuden vuoden mittaisen sarjan menneen kuukauden omaa hyvinvointia edistävät ja rapistavat huomiot.

Ystävänpäivä

Ystävänpäivä

Pian vietetään ystävänpäivää. Jäin miettimään hieman ystävänpäivän historiallista taustaa. Aloitetaan muinaisista roomalaista 😀

Pientä yrittäjyyttä

Pientä yrittäjyyttä

Kevät on uusien alkujen ja kasvun aikaa. Pientä yrittäjyyttä on myös ilmassa Kurssikeskus Kinasen toiminnassa. Uusia suuntia ja ideoita on.

Ansiomerkki

Ansiomerkki

Sain joulukuussa tiedon, että minulle on myönnetty kirkkohallituksen toiminnallisen osaston kultainen ansiomerkki.