Kurssikeskus Kinanen

Mistä elämä koostuu eniten. Arjesta, siitä ihan peruselämästä jota vietetään juuri siellä missä ollaan, eletään ja vaikutetaan. Ihan paras arki koostuu pienistä asioista ja kokemuksista. Hienonhienoista tai kipinöivän voimakkaista tunteista. Kaikki se kirjo, mitä omassa elämässä on ja tapahtuu.

Onnellisimman maan arki on ihan tavallista

Olemme jo seitsemännen kerran saaneet maailman onnellisimman maan leiman. Mieluusti sellaista toki kannamme ja annamme sille myös arvoa. Raporttia on tuotettu vuodesta 2012 alkaen ja se perustuu kansalaisille tehtyihin onnellisuuden tasoa mittaaviin kyselyihin. Niitä käsitellään kolmen vuoden jaksoissa. Kyselyyn vastanneet antavat arvionsa muun muassa kokemastaan onnellisuudesta, vapaudesta ja elämänlaadusta. Onnellisuutta mitataan lisäksi erilaisten mittareiden kautta, kuten tarkastelemalla koulutusta, terveystietoja ja maan taloutta. Tulosten eroja maiden välillä tulkitaan elämänlaadusta kertovien mittareiden, kuten BKT:n ja elinajanodotteen kautta.

Raporttiin voit tutustua tarkemmin linkin kautta World Happiness Report 2024

Onnellisuus, vapaus ja elämänlaatu, koulutus, terveys ja talous ovat keskeisiä arviointikohteita. Tänään on hyvä pysähtyä näiden ääreen ja miettiä mitä ne merkitsevät minulle ja sinulle.

Mitä on onnellisuus

Onnellisuuden määritelmä on moninainen, eikä sitä voi muutamalla lauseella kuvata. Filosofiassa on löydettävissä jo Aristoteleen ajoista alkaen erilaisia suuntauksia, joiden kautta on määritelty onnellisuutta. Onnellisuuden kiehtovuutta on se, että sitä ei voi ostaa, sen voi kokea, mutta se ei ole tunne eikä ilo. Mitä ihmettä se sitten on? Onnellisuus on tila, jossa mielemme on. Onnellisuus tulee sisältämme, eikä sitä siis voi löytää ulkoisista tekijöistä. 

Olen käyttänyt joskus sellaista ajatustapaa, että onnellisuus tulee esiin silloin kun viihdymme itsemme kanssa, riippumatta elämän vastoinkäymisistä. Se on jotakin sellaista, joka tuo meille voimavaroja ja selviytymisen keinoja, luo luottamusta elämään. Se on pitkäjänteistä, ja sen kokeminen on jossain määrin myös geneettistä. Onnellisuus voi olla osana geeniperimää tai sen olemassaolo on tullut lapsuuden kokemusten kautta aikuisuuteen. Moni asia on myös opittua.

Vapauden kokemus

Vapaus, itsenäisyys ja itsellisyys. Oman elämänhallinta ja itsemääräämisoikeus. Vapaa maa, jossa elää. Mitä kaikkea sanasta vapaus nouseekaan mieleen.

Vapauden tunne on yksi hyvinvoinnin peruspilareista. Se on olemassa, vaikka emme aina tiedostaisikaan sitä. Vapauteen liittyy aina myös vastuu. Vapaudenkokemus voi olla eri ihmisillä erilainen. Erot voivat johtuva esim. kulttuurista tai uskonnollisista taustoista, missä ihmiset ovat kasvaneet ja millaiseen ympäristöön liittyneet. Vaikka vapautta ei olisikaan, tai sitä olisi hyvin vähän, sen kokemus on merkittävä.

Vapauden tyhjentävä määritteleminen on sekin vaikeaa. Se on filosofinen ja poliittinen käsite, jolle on annettu historiassa monia erilaisia sisältöjä eletyn aikakauden sävyttämän. Vapautta on klassisesti luonnehdittu esteiden puuttumiseksi, valinnan vapaudeksi, kun ollaan tavoittelemassa jotakin. Normit ja lait voivat olla esteenä silloin kun emme koe voivamme elää niiden raamittaessa, vaikka turvallisuuttamme.

Silti vapauden sisäinen kokemus voi kulkea mukana läpi elämän.  

Elämänlaatu ratkaisee

Elämänlaadulla tarkoitetaan kokemusta omasta elämästä suhteessa odotuksiin, toimintaan ja mahdollisuuksiin, kykyyn toteuttaa omaa elämäänsä. Elämänlaatua on se, että olemme tyytyväisiä tai riittävässä tasapainossa oman itsemme ja elämämme kanssa. Se voi eri yhteyksissä tarkoittaa erilaisia asioita, esim. elämän mielekkääksi kokeminen, turvallisuus ja hyvinvointi ovat elämänlaadun osa-alueita, joista se ihan paras arki koostuu. Elämänlaatua ei ratkaise omaisuus tai mahdollisuudet hankkia tavaraa tai omaisuutta. Elämänlaadun hyvä kokemus lähtee sekin syvältä ihmisen sisimmästä ja pulppuaa tyytyväisyyden ja oman elämänhallinnan kokemisen lähteestä.

Ihan paras arki. Sydämenmuotoinen laho puu, jonka sisällä kasvaa mansikka.
Mansikoita voi löytää sieltä mistä ei ajattelisi niitä löytyvän

Terveys hyvinvoinnin pohjalla

Terveys on sekin vaikeasti määriteltävissä, vaikka sanana se on selkeä. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan terveys on täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, jota ei ole käytännössä mahdollista koskaan saavuttaa. Terveys on muuttuva tila läpi koko ihmiselämän. Sen jokainen kokee ja määrittelee eri tavalla ja kokemuksen taso on riippuvainen aikaisemmista kokemuksista. Oikeastaan se miten sen itse kokee, on se olennainen. Ulkopuolelta on vaikea määritellä sisäistä kokemusta. Ihminen voi olla erilaisten sairauksien tai vammojen kanssa elävä ja saada niihin hoitoa ja lääkkeitä ja kokea silti olevansa terve. Terveyden kokeminen on suhteellista. Mitä paremmin ihminen on oman elämänsä ohjaksissa, sen paremmaksi hän kokee terveytensä ja päinvastoin.

Oman elämän esimerkkinä vaikka migreeni. Kärsin invalidisoivasta migreenistä, johon saan hyvää hoitoa ja sairaus pysyy hallinnassa eli perushyvinvointi säilyy. Tunnen itseni kaikin puolin perusterveeksi vaivastani huolimatta. Se ei vaikuta tavoitteisiini tai pyrkimyksiini, vaikka joudunkin ottamaan sen huomioon.

Terveyden kokeminen on sekin sisäinen kokemus isolta osaltaan.

Koulutus on monen asian pohjalla

Koulutus ja mahdollisuus kouluttautua on tänä päivänä hyvin keskeinen asia. Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaan jokaisella on oikeus koulutukseen sekä oikeus saada ammatillista koulutusta, jatko- ja täydennyskoulutusta. Suomessa koulutusmahdollisuudet ovat jokaisen mahdollisuuksia ja järjesteltävissä. Pisa-tuloksissa on meillä ollut romahdusta johonkin aikaisempaan, mutta se on vain yksi mittari monen rinnalla.

Koulutus ja itsensä kehittäminen ovat yhteydessä hyvinvointiin ja elämän hallinnan kokemiseen. Ihmisellä on myös tarve kehittää omaa osaamistaan ja taitojaan ja käyttää niitä valmiuksia toisten hyväksi. Koulutus tai kouluttautuminen voi olla ansioitunutta ammatinvalintaa ihan yhtä hyvin kuin perusarjen taitojen opettelua, joka johtavat itsenäisyyden kokemiseen. Jokainen arvostaa hieman erilaisia asioita ja pyrkii itselleen hyvään elämään, jossa voi toteuttaa niitä tärkeitä asioita ja arvoja joita elämäänsä haluaa. Ihan paras arki on sellaista, jossa voi toteuttaa itseään omalla tavallaan ja tasollaan.

Talous ja talouden hallinta osana parasta arkea

Lähdetään tässäkin kohdassa määrittelystä siitä mitä talous on.

Sitran mukaan talous tarkoittaa ihmisten välistä kanssakäymistä ja instituutioita, jotka liittyvät hyödykkeiden tuotantoon, jakeluun, vaihtoon tai kulutukseen. Taloustiede tutkii talouden toimintaa ja taloushistoria talouden kehitystä sekä aikaisempia ilmiöitä. Taloussosiologia taas tutkii erilaisten taloudellisten ilmiöiden yhteiskunnallisia syitä ja vaikutuksia.

Talous pyörittää elämää mitä suuremmassa määrin. Tämän hetken kysymyksinä ovat kokonaiskuvassa talouden tasapainon löytyminen, jonka eteen päättäjät tekevät työtä. Se miten sellainen voidaan löytää, on isoina kiistakapuloina tässä kohtaa vuotta. Jokaisella on omat ja myös perustellut näkökulmat siitä, miten valtiontalous tulisi hoitaa kansalaisten hyvinvointia unohtamatta. Elämme hyvinvointivaltiossa jossa mm. verotuksen kautta on tavoitteena tuottaa tietty hyvinvoinnin taso jokaiselle sosiaaliturvan, koulutuksen ja terveyspalvelujen kautta. Nämä ovat tällä hetkellä kuumia puheenaiheita. Epävarmojen aikojen kohdalla henkilökohtaisen selviytymisen ja hallinnan taidot korostuvat. Jos etuuksia leikataan tai karsitaan, niin miten silloin saavutan mahdollisimman parhaan arjen itselleni. Sellaisen arjen joka turvaa perustarpeitani siltä osin kun taloudella on siihen merkitystä – ruoka, lääkkeet, vaatteet ja asuminen ne keskeisimmät.

Talouden ja taloudenhallinnan perustaidot ovat keskeisiä niin pieni- kuin suurituloiselle. Kummallakin ryhmällä on yhtäläiset murheet. Raha ei tuo onnellisuutta, vaikka se hyvin tasoittaa tietä. Raha-asioiden suunnittelulla sekä tavoitteiden asettamisella voi lisätä kokemusta siitä, että hallitsee itse elämäänsä ja tavoitteita myös talouden näkökulmasta.

Ihan paras arki on tavallista

Kaikkien näiden tutkittujen näkökulmien jälkeen ainakin itse totean, että onnellisuus ja tyytyväisyys tulee sieltä ihan tavallisesta ja perusarjesta. Siitä kun saan ruuan valmistettua, siitä kun kohtaan ystävällisen katseen, siitä kun hoivaan pientä tainta ruukussani tai siitä kun istun rauhassa ja annan auringon lämmittää kehoani.

Hyvä arkeni koostuu lähimmistä ihmisistä, hyväksymisestä, hyvästä olosta ja luonnon läheisyydestä.

Linkkivinkki

Frank Martelan teksti onnellisuudesta

Arjen mietteitä muualla blogimaailmassa

Tähän on tultu

Aikaisemmin kirjoitettua

Kun väsyttää

Puhutaanko rahasta

Kolme innostavaa asiaa

Nyt on sinun vuorosi

Mieti hetki omaa elämääsi. Mikä siinä on sitä ihan parasta? Sitä arkea, jota halajat elää? Millainen on se onnellisuuden herättäjä, jonka kohtaat joka päivä? Mistä nautit tänään?

Jaa artikkeli someen:

10 Responses

  1. Kyllä, kyllä, kyllä! Kaikki kirjoittamasi on totta ja kuuluvat minusta toimivaan, hyvään arkeen. Ihan paras arki on ihan tavallista, kun sen ymmärtää ja kokee, voi olla onnellinen ja tyytyväinen.

    Minulle parasta on tavallinen arki, rutiinit (mutta myös rutiinien rikkominen), arjen pienet teot ja kohtaamiset. Olen onnellisimmallani omissa ympyröissäni, aamukahvilla, työni äärellä, perheen parissa. Olen tyytyväinen, kun elämä rullaa eteenpäin ilman sen kummempaa toohottamista, tutuissa ympäristöissä, tuttujen ihmisten kanssa.

    1. Kiitos 🙂
      Arki on kyllä ihmisen parasta aikaa. Siinä kun viihtyy itsensä kanssa niin moni asia helpottuu. Ei tarvitse olla alvariinsa tavoittelmassa jotakin enemmän.

  2. Pidän arjesta ja rutiineista. Ja ne hetket, kun tavan arkea on kaivannut eniten.. no varmaan liittyvät sairaalassa vietettyihin hetkiin. Silloin antaisi mitä vain, kun tuttuun arkeen pääsisi takaisin kiinni. Ymmärrän olevani onnekas siinä mielessä, että töitä on ja terveyskin suhtkoht koossa. Ja kaikille muillekin sitä samaa toivoisi.

    1. Kiitos 🙂
      Rutiinit tuovat turvallisuutta ja raameja elämään. Ne on kyllä tärkeitä olla olemassa. Usein niitä taitaa syntyä myös huomaamatta käytännöksi.
      Silloin kun siitä omasta rutiinista joutuu luopumaan, sen merkitys kasvaa. Sinulla on varmasti ollut hyvä kokemus siinä kun on saanut palata omaan elinympäristöön kaikkine tuttuineen sairaalan jälkeen. Sekin toimii vahvasti rutiineilla, mutta sinne sopivilla ja hoitotyöhön painottuvilla tarpeilla.

  3. Toi onnellisen maan titteli on vähän hassu, varsinkin kun monetkaan eivät ihan ymmärrä millä tuossa sitä mitataan. Useimmat kun miettii asiaa oman elämänsä kautta. Mutta uskon, että tuo titteli tulee kyllä laskemaan tuosta nyt. Aika turvatonta tulee olemaan, se on jo nähtävissä. On vaikea uskoa, että Suomi täyttäisi tuon kriteereitä enää.

    1. Tuo on se monelle olennainen. Kriteeristö ei mittaa niinkään mielentilaa, vaan enempi mahdollisuuksia tai etuuksia verrattuna globaalisti. Näillä nykypäätöksillä ja leikkauksilla on varmasti vaikutusta tulevaisuudessa myös tuohon mittaristoon.

  4. Ihanan perusteellista pohdintaa. Minun arjessa parasta on lasten kanssa yhdessä tehdyt asia, rakastan lasten kanssa uimahallissa käymistä, koska se on yksi harvoja paikkoja joissa on ”pakko olla läsnä” puhelimen ja muiden ärsykkeiden ollessa lukittuna pukkarissa ja sotkujen jäädessä odottamaan kotiin. 😀 Säännölliset rutiinit ovat myös tärkeä osa minun hyvinvoivaa arkea 🙂

    1. Kiitos Petra. Nostit yhden tärkeän asian tänä päivänä esiin. Läsnäolemisen juuri siinä missä ollaan. Nykymaailma saattaa kaikkine virikkeineen vaikuttaa siihen että ollaan vain osittain tilanteissa läsnä. Ihan mahtavia nuo teidän yhteiset uimahalliretket. Niistä nauttivat kaikki ja hyvää tekee.

  5. Mulla on paha aavistus, että Suomen onnellisimman maan imagolla on sisulla aika lailla osuutta. Olen itsekin lukenut tätä raporttia ja kysymyksiä, joita siinä esitettiin, mutta jotenkin koen, että ihmiset osaavat valita ihan mistä vain ja olla tyytymättömiä mihin vain. Paitsi suomalaiset. Koulutusta on saatavilla yhtä lailla monessa muussakin maassa ja sen laatu on jokseen sama tai jopa parempi kuin Suomessa. Terveydenhuolto pelaa paremmin monessa paikassa. Palkkoja riittää paremmin elämiseen. Mutta silti on tapana kitistä asiasta kuin asiasta. Tätä olen todistanut ihan itsekin maailmalla pyöriessäni.
    Sisukkaita suomalaisia ei tuosta vain horjuta myrskytuulen puuskalla ruokajonosta.

    1. Hyvä näkökulma. Sisukas ja sinnikäs kansa ja sillä mennään kyllä eteenpäin vaikeassakin paikassa. Ollaanko opittu liiankin hyvään ja siksi kitinää syntyy milloin mistäkin. Ehkä, tai sitten aika on tehnyt tehtävänsä ja historian ankeammat aikakaudet eivät ole mukana tämän päivän menossa. Itse tunnen olevani tyytyväinen elämääni ja siihen mitä siihen liittyy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

On Key

Katso myös

Hyvää itselle. Kuvassa punaisia tulppaaneja maljakossa.

Hyvää itselle

Nyt käsi ylös, kuka muistaa tehdä hyvää itselle joka päivä? Usein kuulen, että on helpompaa tehdä hyvää toisille ja huolehtia heistä, kuin itsestä. Omat läheiset

Tammikuun valoja ja varjoja. Kuvassa tuoli jonka päällä leipä.

Tammikuun valoja ja varjoja

Päätin pitää totutusta kiinni 🙂 Tammikuun valoja ja varjoja on kuukausittainen koosteeni. Koetun ja eletyn reflektointi on välillä tarpeen. Samalla tulee hieman säilöttyä päiväkirjamaisesti asioita

Chilin kosketus. Kuvassa kolme kypsynytt punaista ja keltaista chiliä.

Chilin kosketus

Eletään sitä aikaa vuodesta, kun chilin siemenet huutelevat siemenkirjastostaan. Olen saanut vuosia sitten voimakkaan chilin kosketuksen, joka on johtanut siihen että on ollut tarve omavaraistua

Muisti ja muistikuvat. Kuvassa vuoren päällä helmiäispilvi.

Muisti ja muistikuvat elävät

Oletko huomannut kuinka muisti ja muistikuvat elävät tai näyttäytyvät eri tavoin vaikka olisi yhdessä koettu jonkin asia tai tapahtuma? Aikuisten lasten kanssa keskusteluihin tulee usein

Tsemppi-valmennukset alkavat. Kuvassa työkirja ja valkoisia kasseja kultakuvioinnilla.

Tsemppi-valmennukset alkavat

Tämä on hyvä uutinen! Olen töissä entisellä työnantajallani ja nyt on sen kautta ilo kertoa, että Tsemppi-valmennukset alkavat keväällä kolmessa kohteessa Helsingissä. Olen töissä Virtaa