Marraskuu on jäänyt. Onneksi. Ihana ja kamala aika tänä vuonna. Marraskuun kuvat kertovat voimakkaista tunteista ja elämän koettelemuksista.
Tartuin kuukauden kuvat kertovat blogihaasteeseen vuoden alussa. Haasteessa valitaan muutama kuva edeltävän kuukauden otoksista ja pysähdytään niiden ääreen hetkeksi. Haasteen sain VIA PER ASPERA AD ASTRA blogista. Asioiden eteen on hyvä pysähtyä. Antaa tilanteen puhua ja vaikuttaa ihan sellaisena, kun se on eteen tullut. Monet tilanteet vilahtavat ohitse, eikä niitä tule mietittyä sen kummemmin. Toiset taas voivat mietityttää pitkäänkin ja niihin syntyy merkityksiä, jotka palvelevat itseä elämää eteenpäin. Teemana on nostaa joka kuukausi kolme kuvaa – Arkikuva, juhlakuva ja se kun ei elämä mene kuin Strömsössä.
Marraskuun kuvat kertovat mielestäni tällä kertaa kovin paljon tuosta jälkimmäisestä.
Juhlakuva
Juhlaa on riittänyt marraskuussa. Moni lukijani tietääkin että eläkepäivät ovat käsillä ja sitä mukaa muut kiinnostuksenkohteet. En halunnut perinteisiä läksiäsiä. Sen sijaan toivoin että voin nauttia rauhalliset lähtökahvit lähimpieni kanssa. Sitä on kuultu, vaikka ilmeisen vaikeaa se on ollut. Kaavoista irroittautuminen tuo toki epävarmuutta monelle. Lähimpien tiimien kanssa vietettiin omat hetket. Isoimmassa tilaisuudessa oli läsnä myös vähemmän kanssani toimineita, mutta siinä kiinteistön nykykäyttö oli se yhdistävä tekijä. Minulle laulettiin oikein kunnon kuorolla. Peppi Pitkätossua hieman muokatuin sanoin. En tiennyt, että osaan hyvin herkistyä kuullessani ne sävelet. Oppia ikä kaikki 😀
Lahjojakin on saatu. Yksi niistä oli graffiti, joka oli juurikin minua varten tehty. Miten onkin tekijä saanut värimaailman kolttuun sopivaksi. Ei ihan tarkkaan tiedä, että mistä työ alkaa ja mekko päättyy. Kiitos Nina! Olet niin taitava 🙂
Erilaisten päiväkahvien lisäksi pääsin ydinryhmäni kanssa vielä syömään ja pelaamaan hohtogolfia. Aivan tuntematon laji, melko kiinnostavassa paikassa. Herraseuraakin oli paikalla.
Juhla-ajan keskellä saatiin myös työyhteisöön suruviesti. Monivuotinen työtoverimme ja tukijamme oli menehtynyt. Kiitos Tarjalle kaikesta yhteistestä työstä ja ajasta. Siunausta taivasmatkallesi. Iloitsemme siitä, että yhteistä aikaa on ollut. Voimia ja jaksamista läheisille suruun.
Arkikuva
Arki jäi tällä kertaa koronan kutsumattomaksi sooloiluksi. Tauti oli lievä, mutta ihan huolella se pisti sairastamaan siitä huolimatta. Lievän viruksen kanssa harjoitin vielä kaiken lisäksi runsasta tartuttamista. En juuri missään, enkä koskaan käy, niin nyt sitten oli reissu Tampereelle jääkiekkoa katsomaan täyteen halliin. Tauti oli niin lievä, että en ajatellut edes olevani kipeä. Se selvisi vasta kun tultiin reissusta kotiin ja sain hankittua koronatestin. Se ei kauaa miettinyt tilannetta. Testi piti tehdä, koska työpaikalla oli jo kokonaiset osastot vaarassa ja kipeänä ei saanut sinne lähteä. En sitten lähtenyt. Lähdin sänkyyn. Kipuja tuli vasta kun tein testin. Oliko se korvien välissä???
Testin jälkeen vasta tunsin oloni kipeäksi. Viimeiset työt jäivät sairastelun alle ja niitä sitten paikkailen vähän joulukuussa.
Kun halvalla saadaan niin ei todellakaan mennä kuin Strömsössä
Marraskuun kuvat kertovat myös elämänmuutokseen valmistautumisesta 😀
Eläkkeellä kun tulot laskevat, niin pitäähän sellaiseen valmistautua. Eikö. Siispä hakemaan edullisia tarjouksia paikallisesta osotosparatiisista. Hyvät hankinnat teinkin. Ja halvalla sain, Sulo Vilenin sanoin. Siihen se edullisuus tai halpuus sitten tössähtikin. Ajoin parkkihallista huolimattomasti ulos ja sain takapyörän käymään kapean kantin päällä, josta se singahti vetämään valkoista viivakoodia seinään 🙁 Vaihtoehtona olisi ollut halliin tulevan auton keula.
Hatutti, ketutti, huvitutti ja kiroilutti. Kaikki on tietenkin kojelautakamerassa taltioituna. Päällepäin ei ole iso vaurio, mutta kun kävin arvioittamassa Autoklinikalla, niin kyllä siitä ihan sievoisen summan saa maksaa. Onneksi vakuutus tulee vähän vastaan. Korjauksia joulukuussa tiedossa.
Aikaisemmin kirjoitettua
Muualla kirjoitettua
Elämä on
Via Aspera Ad Astra
Tyylimuru
Tähän on tultu
Miltä sinun marraskuusi on näyttänyt kuvilla tai ilman
Millaisia asioita sinulle on jäänyt marraskuusta päällimmäiseksi? Mitä marraskuun kuvat kertovat sinun koostamanasi. Minkä poimit mukaan? Mistä olet hetvi valmis luopumaan?
13 Responses
Voi miten liikuttavan hienosti Sinua on muistettu! Ihanaa kerta kaikkiaan!
Korona sen sijaan ei ole koskaan ihanaa, näin juuri sairastaneena symppaan sinua. Vieläkin välillä väsyttää ja vatsa on outo…
Minna
Kiitos Minna, yllättävän isoa osaa kuukaudesta korona hallitsi kun alkuun pääsi. Lievänäkin toipuminen kestää.
Mikähän siinä onkin, että kaikki autoon liittyvä on niin kallista! Mutta ihania läksiäisiä sinulle järkättiin. On se työyhteisöllekin tärkeä päästä vielä kiittämään kaikesta, jos itse lähtijällekin. Ikävä homma tuo korona, täälläpäin ollut tosi paljon.
Kiitos Tiina, juhlalla on aikansa elämässä. Vielä on yksi tilanne edessäpäin odottamassa siinä ihan viimeisessä työpäivässä. Auton kanssa tölväily harmittaa aina. Onneksi kuitenkin vain pintaa ja peltiä.
Ikävä tuo korona-juttu. Onneksi oli lievä, ettei ainakaan tarvinnut ylimääräistä kärsimystä sen takia potea.
Ja toimeliaita eläkepäiviä sinulle! Tällä puolella näyttöä odotellaan innolla, mitä kaikkea tulet puuhailemaan blogin, kurssien ja nukkekotien parissa.
Kiitos. Kiertolainen koronasta jää, muuttuu vaan matkalla ja toivottavasti pysyttelee lievänä.
Vielä on tällä viikolla se vihon viimeinen päivä odottamassa. Vielä ei ole toimeliaisuutta juuri huomannut, aika on mennyt ihmetellessä 😀
Ensinnäkin,kiitos mieltä lämmittävistä kommenteistasi blogissani Mare❤️
Onnea eläkkeelle pääsystä,kivat juhlat sinulle järjestettiin ja kivalla tavalla muistettiin.Osanottoni työkaverin poisnenon johdosta.
Minullakin oli tosi lievä korona,joka ilmeni vain nuhana,aivasteluna ja kevyenä väsymyksenä, mutta älysin tehdä koronatestin,joka varmisti että oli korona.
Mukavaa joulun odotusta sinulle Mare🎄
Kiitos myös sinulle pysäyttävästä blogistasi. Viihdyin blogissasi useammankin hetken ennen elokuviin siirtymistäni. Päivän listalla oli The Old Oak. Todellisuutta suurella näytöllä. Kirjoitan siitä myöhemmin blogiin. Voimia ja jaksamista teille kaikille.
❤️
Mun marraskuu meni suhauksessa ohi. Toivottavasti ei long covid kiinnity teikäläiseen, vaan pääset eroon taudista vikkelään. Itse en ole vielä sairastanut koko tautia.
Kovin mielenkiitoisesti tuo korona valikoi uhrinsa. Kaikkiin ei tartu ollenkaan ja hyvä niin. Minuun puolestaan ei tartu influenssat ja muut hengitystieinfektiot käytännössä ollenkaan. Ja jos jotain oiretta tulee niin se on päivässä tai parissa ohi, kun kaveri sairastaa kolmekin viikkoa samaa tautia.
Erilainen marraskuu – mulla on usein tullut säästettyä lomia tänne tienoille ja nyt uuden likkakaverin kanssa on otettu pidempiäkin pätkiä. Kuukausi ihan vilahtaa ohi, kun on poissa kotoa. Hyvä kuulla juhlasta, harmi tuo korona ja auto. Parempaa joulua! 🍀
Kiitos, nyt on jo kaikki juhlat juhlittu ja voi laskeutua joulun ja muuhunkin elämän rauhaan. Marraskuussa kyllä kaipaa lomaa. On usein niin pimeää, että kärsii jo siitä.