Onnellisuus, vapaus ja el\u00e4m\u00e4nlaatu, koulutus, terveys ja talous ovat keskeisi\u00e4 arviointikohteita. T\u00e4n\u00e4\u00e4n on hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 n\u00e4iden \u00e4\u00e4reen ja mietti\u00e4 mit\u00e4 ne merkitsev\u00e4t minulle ja sinulle.<\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4 on onnellisuus<\/h2>\n\n\n\n
Onnellisuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on moninainen, eik\u00e4 sit\u00e4 voi muutamalla lauseella kuvata. Filosofiassa on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jo Aristoteleen ajoista alkaen erilaisia suuntauksia, joiden kautta on m\u00e4\u00e4ritelty onnellisuutta. Onnellisuuden kiehtovuutta on se, ett\u00e4 sit\u00e4 ei voi ostaa, sen voi kokea, mutta se ei ole tunne eik\u00e4 ilo. Mit\u00e4 ihmett\u00e4 se sitten on? Onnellisuus on tila, jossa mielemme on. Onnellisuus tulee sis\u00e4lt\u00e4mme, eik\u00e4 sit\u00e4 siis voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ulkoisista tekij\u00f6ist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Olen k\u00e4ytt\u00e4nyt joskus sellaista ajatustapaa, ett\u00e4 onnellisuus tulee esiin silloin kun viihdymme itsemme kanssa, riippumatta el\u00e4m\u00e4n vastoink\u00e4ymisist\u00e4. Se on jotakin sellaista, joka tuo meille voimavaroja ja selviytymisen keinoja, luo luottamusta el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Se on pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4, ja sen kokeminen on jossain m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s geneettist\u00e4. Onnellisuus voi olla osana geeniperim\u00e4\u00e4 tai sen olemassaolo on tullut lapsuuden kokemusten kautta aikuisuuteen. Moni asia on my\u00f6s opittua.<\/p>\n\n\n\n
Vapauden kokemus<\/h2>\n\n\n\n
Vapaus, itsen\u00e4isyys ja itsellisyys. Oman el\u00e4m\u00e4nhallinta ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus. Vapaa maa, jossa el\u00e4\u00e4. Mit\u00e4 kaikkea sanasta vapaus nouseekaan mieleen.<\/p>\n\n\n\n
Vapauden tunne on yksi hyvinvoinnin peruspilareista. Se on olemassa, vaikka emme aina tiedostaisikaan sit\u00e4. Vapauteen liittyy aina my\u00f6s vastuu. Vapaudenkokemus voi olla eri ihmisill\u00e4 erilainen. Erot voivat johtuva esim. kulttuurista tai uskonnollisista taustoista, miss\u00e4 ihmiset ovat kasvaneet ja millaiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyneet. Vaikka vapautta ei olisikaan, tai sit\u00e4 olisi hyvin v\u00e4h\u00e4n, sen kokemus on merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Vapauden tyhjent\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4ritteleminen on sekin vaikeaa. Se on filosofinen ja poliittinen k\u00e4site, jolle on annettu historiassa monia erilaisia sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 eletyn aikakauden s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4n. Vapautta on klassisesti luonnehdittu esteiden puuttumiseksi, valinnan vapaudeksi, kun ollaan tavoittelemassa jotakin. Normit ja lait voivat olla esteen\u00e4 silloin kun emme koe voivamme el\u00e4\u00e4 niiden raamittaessa, vaikka turvallisuuttamme.<\/p>\n\n\n\n
Silti vapauden sis\u00e4inen kokemus voi kulkea mukana l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n
El\u00e4m\u00e4nlaatu ratkaisee<\/h2>\n\n\n\n
El\u00e4m\u00e4nlaadulla tarkoitetaan kokemusta omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 suhteessa odotuksiin, toimintaan ja mahdollisuuksiin, kykyyn toteuttaa omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. El\u00e4m\u00e4nlaatua on se, ett\u00e4 olemme tyytyv\u00e4isi\u00e4 tai riitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tasapainossa oman itsemme ja el\u00e4m\u00e4mme kanssa. Se voi eri yhteyksiss\u00e4 tarkoittaa erilaisia asioita, esim. el\u00e4m\u00e4n mielekk\u00e4\u00e4ksi kokeminen, turvallisuus ja hyvinvointi ovat el\u00e4m\u00e4nlaadun osa-alueita, joista se ihan paras arki koostuu. El\u00e4m\u00e4nlaatua ei ratkaise omaisuus tai mahdollisuudet hankkia tavaraa tai omaisuutta. El\u00e4m\u00e4nlaadun hyv\u00e4 kokemus l\u00e4htee sekin syv\u00e4lt\u00e4 ihmisen sisimm\u00e4st\u00e4 ja pulppuaa tyytyv\u00e4isyyden ja oman el\u00e4m\u00e4nhallinnan kokemisen l\u00e4hteest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Terveys on sekin vaikeasti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4viss\u00e4, vaikka sanana se on selke\u00e4. Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6n WHO:n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan terveys on t\u00e4ydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, jota ei ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdollista koskaan saavuttaa. Terveys on muuttuva tila l\u00e4pi koko ihmisel\u00e4m\u00e4n. Sen jokainen kokee ja m\u00e4\u00e4rittelee eri tavalla ja kokemuksen taso on riippuvainen aikaisemmista kokemuksista. Oikeastaan se miten sen itse kokee, on se olennainen. Ulkopuolelta on vaikea m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 kokemusta. Ihminen voi olla erilaisten sairauksien tai vammojen kanssa el\u00e4v\u00e4 ja saada niihin hoitoa ja l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 ja kokea silti olevansa terve. Terveyden kokeminen on suhteellista. Mit\u00e4 paremmin ihminen on oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ohjaksissa, sen paremmaksi h\u00e4n kokee terveytens\u00e4 ja p\u00e4invastoin.<\/p>\n\n\n\n Oman el\u00e4m\u00e4n esimerkkin\u00e4 vaikka migreeni. K\u00e4rsin invalidisoivasta migreenist\u00e4, johon saan hyv\u00e4\u00e4 hoitoa ja sairaus pysyy hallinnassa eli perushyvinvointi s\u00e4ilyy. Tunnen itseni kaikin puolin perusterveeksi vaivastani huolimatta. Se ei vaikuta tavoitteisiini tai pyrkimyksiini, vaikka joudunkin ottamaan sen huomioon.<\/p>\n\n\n\n Terveyden kokeminen on sekin sis\u00e4inen kokemus isolta osaltaan.<\/p>\n\n\n\n Koulutus ja mahdollisuus kouluttautua on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hyvin keskeinen asia. Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaan jokaisella on oikeus koulutukseen sek\u00e4 oikeus saada ammatillista koulutusta, jatko- ja t\u00e4ydennyskoulutusta. Suomessa koulutusmahdollisuudet ovat jokaisen mahdollisuuksia ja j\u00e4rjestelt\u00e4viss\u00e4. Pisa-tuloksissa on meill\u00e4 ollut romahdusta johonkin aikaisempaan, mutta se on vain yksi mittari monen rinnalla.<\/p>\n\n\n\n Koulutus ja itsens\u00e4 kehitt\u00e4minen ovat yhteydess\u00e4 hyvinvointiin ja el\u00e4m\u00e4n hallinnan kokemiseen. Ihmisell\u00e4 on my\u00f6s tarve kehitt\u00e4\u00e4 omaa osaamistaan ja taitojaan ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 valmiuksia toisten hyv\u00e4ksi. Koulutus tai kouluttautuminen voi olla ansioitunutta ammatinvalintaa ihan yht\u00e4 hyvin kuin perusarjen taitojen opettelua, joka johtavat itsen\u00e4isyyden kokemiseen. Jokainen arvostaa hieman erilaisia asioita ja pyrkii itselleen hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n, jossa voi toteuttaa niit\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 asioita ja arvoja joita el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 haluaa. Ihan paras arki on sellaista, jossa voi toteuttaa itse\u00e4\u00e4n omalla tavallaan ja tasollaan.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hdet\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4kin kohdassa m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4 siit\u00e4 mit\u00e4 talous on.<\/p>\n\n\n\n Sitran<\/a> mukaan talous tarkoittaa ihmisten v\u00e4list\u00e4 kanssak\u00e4ymist\u00e4 ja instituutioita, jotka liittyv\u00e4t hy\u00f6dykkeiden tuotantoon, jakeluun, vaihtoon tai kulutukseen. Taloustiede tutkii talouden toimintaa ja taloushistoria talouden kehityst\u00e4 sek\u00e4 aikaisempia ilmi\u00f6it\u00e4. Taloussosiologia taas tutkii erilaisten taloudellisten ilmi\u00f6iden yhteiskunnallisia syit\u00e4 ja vaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n Talous py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 mit\u00e4 suuremmassa m\u00e4\u00e4rin. T\u00e4m\u00e4n hetken kysymyksin\u00e4 ovat kokonaiskuvassa talouden tasapainon l\u00f6ytyminen, jonka eteen p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t tekev\u00e4t ty\u00f6t\u00e4. Se miten sellainen voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4, on isoina kiistakapuloina t\u00e4ss\u00e4 kohtaa vuotta. Jokaisella on omat ja my\u00f6s perustellut n\u00e4k\u00f6kulmat siit\u00e4, miten valtiontalous tulisi hoitaa kansalaisten hyvinvointia unohtamatta. El\u00e4mme hyvinvointivaltiossa jossa mm. verotuksen kautta on tavoitteena tuottaa tietty hyvinvoinnin taso jokaiselle sosiaaliturvan, koulutuksen ja terveyspalvelujen kautta. N\u00e4m\u00e4 ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kuumia puheenaiheita. Ep\u00e4varmojen aikojen kohdalla henkil\u00f6kohtaisen selviytymisen ja hallinnan taidot korostuvat. Jos etuuksia leikataan tai karsitaan, niin miten silloin saavutan mahdollisimman parhaan arjen itselleni. Sellaisen arjen joka turvaa perustarpeitani silt\u00e4 osin kun taloudella on siihen merkityst\u00e4 – ruoka, l\u00e4\u00e4kkeet, vaatteet ja asuminen ne keskeisimm\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n Talouden ja taloudenhallinnan perustaidot ovat keskeisi\u00e4 niin pieni- kuin suurituloiselle. Kummallakin ryhm\u00e4ll\u00e4 on yht\u00e4l\u00e4iset murheet. Raha ei tuo onnellisuutta, vaikka se hyvin tasoittaa tiet\u00e4. Raha-asioiden suunnittelulla sek\u00e4 tavoitteiden asettamisella voi lis\u00e4t\u00e4 kokemusta siit\u00e4, ett\u00e4 hallitsee itse el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja tavoitteita my\u00f6s talouden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n Kaikkien n\u00e4iden tutkittujen n\u00e4k\u00f6kulmien j\u00e4lkeen ainakin itse totean, ett\u00e4 onnellisuus ja tyytyv\u00e4isyys tulee sielt\u00e4 ihan tavallisesta ja perusarjesta. Siit\u00e4 kun saan ruuan valmistettua, siit\u00e4 kun kohtaan yst\u00e4v\u00e4llisen katseen, siit\u00e4 kun hoivaan pient\u00e4 tainta ruukussani tai siit\u00e4 kun istun rauhassa ja annan auringon l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 kehoani.<\/p>\n\n\n\n Hyv\u00e4 arkeni koostuu l\u00e4himmist\u00e4 ihmisist\u00e4, hyv\u00e4ksymisest\u00e4, hyv\u00e4st\u00e4 olosta ja luonnon l\u00e4heisyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Frank Martela<\/a>n teksti onnellisuudesta<\/p>\n\n\n\n T\u00e4h\u00e4n on tultu<\/a><\/p>\n\n\n\n Kun v\u00e4sytt\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n\n\n\n![\"Ihan](\"https:\/\/www.kinanen.fi\/kurssikeskus\/wp-content\/uploads\/Mansikka-1.jpeg\")
Terveys hyvinvoinnin pohjalla<\/h2>\n\n\n\n
Koulutus on monen asian pohjalla<\/h2>\n\n\n\n
Talous ja talouden hallinta osana parasta arkea<\/h2>\n\n\n\n
Ihan paras arki on tavallista<\/h2>\n\n\n\n
Linkkivinkki<\/h2>\n\n\n\n
Arjen mietteit\u00e4 muualla blogimaailmassa<\/h2>\n\n\n\n
Aikaisemmin kirjoitettua<\/h2>\n\n\n\n