{"id":2319,"date":"2025-01-18T08:00:00","date_gmt":"2025-01-18T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kinanen.fi\/kurssikeskus\/?p=2319"},"modified":"2025-01-17T21:08:42","modified_gmt":"2025-01-17T19:08:42","slug":"muisti-ja-muistikuvat-elavat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.kinanen.fi\/kurssikeskus\/muisti-ja-muistikuvat-elavat\/","title":{"rendered":"Muisti ja muistikuvat el\u00e4v\u00e4t"},"content":{"rendered":"\n
Oletko huomannut kuinka muisti ja muistikuvat el\u00e4v\u00e4t tai n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t eri tavoin vaikka olisi yhdess\u00e4 koettu jonkin asia tai tapahtuma? Aikuisten lasten kanssa keskusteluihin tulee usein muistoja menneisyydest\u00e4. Olemme useaan otteeseen ihmetelty sit\u00e4, kuinka eri lailla on jokin tapahtuma koettu, ja mit\u00e4 siit\u00e4 on mieleen j\u00e4\u00e4nyt vuosien p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Aina ei edes tunnista kokemuksia samaksi tapahtumaksi ollenkaan. L\u00e4hdin miettim\u00e4\u00e4n ja tutkimaan miten mieli valikoi kokemuksesta sit\u00e4, joka varastoituu muistiin.<\/p>\n\n\n\n
Omat el\u00e4m\u00e4nkokemukset rakentavat sit\u00e4 persoonaa, joka olemme. Miten t\u00e4m\u00e4 todellisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy silloin, jos tai kun muistij\u00e4lki vaikuttaa olevan ep\u00e4luotettava. Onko se sit\u00e4 todellisuudessa? Vai onko t\u00e4ss\u00e4(kin) kohtaa monia todellisuuksia olemassa.<\/p>\n\n\n\n
Aina henkil\u00f6kohtainen kokemus<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Jokainen kokee tilanteet oman taustansa, tunteidensa ja arvojensa kautta. Lapsilla huomion keskipiste voi vaihdella. Keskityt\u00e4\u00e4n johonkin sellaiseen, joka kyet\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, esimerkiksi jokin hauska tai huomiota her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 yksityiskohta – sanat, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tai milt\u00e4 kasvojen ilmeet vaikuttavat. Vihainenkin voi saada koomiset muodot, kun huomio kiinnittyy niihin. Toinen huomioi enemm\u00e4n tunteen, joka taltioituu p\u00e4\u00e4llimm\u00e4iseksi.<\/p>\n\n\n\n
Muisti ei ole sellainen tallennuslaite, joka s\u00e4il\u00f6\u00f6 kaiken faktisesti sellaisena kuin mit\u00e4 on tapahtunut. Se on enemm\u00e4nkin prosessi, jossa aivot yhdist\u00e4v\u00e4t tietoa aiempiin kokemuksiin ja luovat kokonaisuuksia. T\u00e4m\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 muistot voivat muuttua ajan my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Joskus mainitaan, ett\u00e4 muistot kultaantuvat. Silloin sielt\u00e4 voi suodatuttua pois asiat ja kokemukset, jotka ovat ik\u00e4vi\u00e4 tai kiusallisia. Muistetaan se mik\u00e4 on ollut hyv\u00e4\u00e4 ja rakentavaa. Se on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4kin, sill\u00e4 k\u00e4y raskaaksi kantaa kaikkea ik\u00e4v\u00e4ksi koettua mukanaan pitki\u00e4 aikoja. Niist\u00e4 onkin hyv\u00e4 luopua silt\u00e4 osin kuin se on mahdollista.<\/p>\n\n\n\n
Tunteiden vaikutus<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Tunteet v\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t ja vahvistavat muistia. Jos tapahtuma her\u00e4tt\u00e4\u00e4 voimakkaita tunteita, muistikuva voi olla tarkempi \u2013 mutta samalla se voi painottua tunteisiin liittyviin yksityiskohtiin. T\u00e4m\u00e4 voi olla eri ihmisill\u00e4 erilaista.<\/p>\n\n\n\n
Jokaisella on tunteita. Niit\u00e4 tulee ja menee. Niiden vaikutuksesta toimitaan ja ne suuntaavat kiinnostuksen kohteitamme. Tunnej\u00e4lki on yksi vahvimmista mieleen j\u00e4\u00e4vist\u00e4 kokemuksista. Se voi olla vuosikausia vaimeana jossakin taustalla, kunnes jokin tapahtuma her\u00e4tt\u00e4\u00e4 sen. T\u00e4llainen voi olla vaikka surematon suru. Surun saa vaijennettua ja s\u00e4ilytetty\u00e4 toimintakykyns\u00e4, mutta se ei katoa. Pompsahtaa vaan esiin sopivassa kohdassa. Tunteiden koko kirjo voi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 kerralla muistin k\u00e4tk\u00f6ist\u00e4 ja olla yht\u00e4 tuore kuin alunperin sen koettaessa.<\/p>\n\n\n\n
Surulle ei tule aikaa, ennen kuin sen taustalla olevat tunteet saa k\u00e4sitelty\u00e4. Taustalla voi olla vaikka hylk\u00e4\u00e4misen kokemuksia, pettymyksi\u00e4, asioita joita on joutunut varomaan tai peittelem\u00e4\u00e4n. Ihminen on tunteidensa kanssa kokoajan vuorovaikutuksessa. Halusimme tai emme.<\/p>\n\n\n\n
Tunteet, jotka tapahtumiin liittyv\u00e4t luovat muistikuviin sen todellisuuden, jonka kautta sen muistamme vuosienkin p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\nTunnemuisti tallentuu kehoon<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Muistojen jakaminen ja yhteinen ymm\u00e4rrys<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Keskustelu muistojen eroista voi olla hyv\u00e4 keino syvent\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 tapahtumasta tai kokemuksesta. Muistojen jakaminen voi tuoda esiin uusia n\u00e4k\u00f6kulmia ja miten se voi auttaa meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisiamme paremmin. Voi huomata, ett\u00e4 ei ole tullut ajatelleeksikaan sit\u00e4, miten jokin asia on toiseen vaikuttanut tai milt\u00e4 se on tuntunut. Lapsen kokemus ja aikuisen kokemus voivat olla hyvin erilaisia samasta asiasta. Silti jokaisen muistot ovat yht\u00e4 tosia ja todellisia.<\/p>\n\n\n\n
Muisti on osa identiteetti\u00e4mme ja muistot auttavat meit\u00e4 rakentamaan tarinoita itsest\u00e4mme. Se miksi muistamme tietyt asiat ja unohdamme toiset, liittyy omaan min\u00e4kuvaamme ja siihen, millaisiksi ihmisiksi tunnemme itsemme. Muisti ja muistikuvat el\u00e4v\u00e4t ik\u00e4kausien ja el\u00e4m\u00e4ntilanteiden mukaan. Ne ovat koulimassa meit\u00e4, vaikuttavat valintoihimme ja muokkaavat maailmankuvaamme.<\/p>\n\n\n\n
Muistin rakentuu osista<\/h2>\n\n\n\n
Kun muistia ja sen rakennetta tutkitaan, havaitaan ett\u00e4 se rakentuu kolmesta osasta. Jokaisella muistilla on tarkoituksensa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. K\u00e4yt\u00e4mme n\u00e4it\u00e4 osia tai osastoja arjessa niin ty\u00f6ss\u00e4, opiskelussa kuin vapaa-aikana. Muistin kautta yhdistell\u00e4\u00e4n erilaisia asioita ja innovoidaan niiden avulla ratkaisuja asioihin. Isoihin tai pieniin, arjen asioihin.<\/p>\n\n\n\n
Aistimuisti voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sellaiseksi, joka syntyy kokemusten ja tuntemusten kautta. Oikeastaan sit\u00e4 mit\u00e4 olen alkuosassa pohtinut. Jokin eteen tullut asia aktivoi aistimuistin.<\/p>\n\n\n\n
Aistimuisti on hyvin lyhytkestoista, ellei se p\u00e4\u00e4dy pidempiaikaisen muistin ty\u00f6st\u00f6aiheeksi ja sit\u00e4 kautta s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6muisti on toinen muistin osa ja sit\u00e4kin pidet\u00e4\u00e4n lyhytaikaisena. Sit\u00e4 voidaan kuvata ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4n\u00e4 jossa ty\u00f6stet\u00e4\u00e4n, tarkastellaan ja muokataan esill\u00e4 olevaa asiaa. Silloin kun ajatellaan ja ratkaistaan ongelmia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ty\u00f6muistia. Oppimisessa sill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli. Erilaiset tiedon osaset yhdistyv\u00e4t pitk\u00e4kestoisen muistin kautta. Oppiminen ja p\u00e4\u00e4ttelykyky on muistin ansiota<\/p>\n\n\n\n
Pitk\u00e4kestoinen muisti on kuin iso s\u00e4ili\u00f6 tai nykykielell\u00e4 vaikka rajaton kovalevy. Sinne voidaan tallentaa rajattomasti tietoa ja kokemuksia koko el\u00e4m\u00e4mme ajan. Kaikkea emme koskaan tavoita, vaan asioita my\u00f6s unohtuu. Muistamme sen mik\u00e4 on meille merkinnyt jotakin erityist\u00e4 tai sen mink\u00e4 oppiminen on ty\u00f6ss\u00e4 tai el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Pitk\u00e4aikaisen muistin toiminta voidaan ajatella mieleen painamisen, mieless\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4misen\u202fja\u202fmieleen palauttamisen\u202fkolmijaolla. N\u00e4iden kolmen kautta voidaan tallentaa muistiin isoja kokonaisuuksia.<\/p>\n\n\n\n
Muisti toimii n\u00e4iden kolmen tason kautta p\u00e4ivitt\u00e4in. Ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4lle tulee eri muisteista ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4\u00e4, jotka k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ja edelleen s\u00e4il\u00f6t\u00e4\u00e4n my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten.<\/p>\n\n\n\nMuistin avulla muokataan todellisuutta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Muisti ja muistikuvat el\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4n mukana<\/h2>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 oli karkea kolmijako. Muistia voidaan jakaa edelleen pienempiin osiin ja tehd\u00e4 tutkimusty\u00f6t\u00e4, vaikka muistin toiminta taitaa lopulta j\u00e4\u00e4d\u00e4 my\u00f6s mysteeriksi. Aina ei itsek\u00e4\u00e4n ihan ymm\u00e4rr\u00e4 mit\u00e4 muistaa ja miksi muistaa. P\u00e4\u00e4asia kuitenkin, ett\u00e4 muistaa. Silloin jos\/kun muisti on uhattuna tai se reistailee, tulee helposti turvaton olo. Muistista kannattaa pit\u00e4\u00e4 huolta ja antaa sille \u00e4rsykkeit\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti \uf04a<\/p>\n\n\n\n
![\"Muisti](\"https:\/\/www.kinanen.fi\/kurssikeskus\/wp-content\/uploads\/Taivas-1.jpeg\")
![\"Muisti](\"https:\/\/www.kinanen.fi\/kurssikeskus\/wp-content\/uploads\/Taivas-1-2.jpeg\")