{"id":638,"date":"2023-02-04T08:00:00","date_gmt":"2023-02-04T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kinanen.fi\/kurssikeskus\/?p=638"},"modified":"2023-02-04T20:08:48","modified_gmt":"2023-02-04T18:08:48","slug":"5-faktaa-ekologia-ahdistuksen-vahentamiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.kinanen.fi\/kurssikeskus\/5-faktaa-ekologia-ahdistuksen-vahentamiseen\/","title":{"rendered":"5 faktaa ekologia-ahdistuksen v\u00e4hent\u00e4miseen"},"content":{"rendered":"\n

El\u00e4\u00e4k\u00f6 sinussa vahva tahto pelastaa maailma ihmiselt\u00e4? Vai onko se jotakin, josta ei voisi v\u00e4hemp\u00e4\u00e4 innostua? T\u00e4n\u00e4\u00e4n kerron sinulle 5 faktaa ekologia-ahdistuksen v\u00e4hent\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4mme aikaa, jolloin viestit\u00e4\u00e4n monenlaisista vaateista maailman pelastamisen vuoksi. Ollaan hyv\u00e4ll\u00e4 asialla, mutta my\u00f6s sellaisella alueella, joka voi tuoda tullessaan kuormitusta mielen hyvinvointiin. Riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunnetta siihen, ett\u00e4 en syyst\u00e4 tai toisesta kykene tai voi hyp\u00e4t\u00e4 barrikaadeille tai en halua tehd\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ni rajoittavia tekoja. Jos kokee, ett\u00e4 ei voi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaatimuksia tulee helposti heitetty\u00e4 rukkaset nurkkaan ja antaa vain olla. Ei kiinnosta, ei jaksa, ei ole mahdollisuuksia.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 kirjoituksella haluan nostaa muutaman faktan esiin ja samalla my\u00f6s sen kuinka ihan pienell\u00e4 valinnalla tai teolla voidaan olla vaikuttamassa isompiin kokonaisuuksiin.<\/p>\n\n\n\n

Ilmastonmuutos on tosiasia ja el\u00e4m\u00e4n monimuotoisuuden katoaminen on yksi t\u00e4m\u00e4n ajan huolta tuottavista ilmi\u00f6ist\u00e4. Niihin on viisasta vaikuttaa. Vaikuttamisen mahdollusuudet tuntuvat t\u00e4ss\u00e4 maailmanajassa tuulimyllyj\u00e4 vastaan taistelelulta. Mik\u00e4 on yksitt\u00e4isen ihmisen osuus maailmassa, jossa soditaan tai p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n tietoisesti el\u00e4m\u00e4\u00e4 tuhoavia aineita luontoon tai kaadetaan sademetsi\u00e4 palvelemaan tehotuotantoa. Ahdistaako? Minua kyll\u00e4 ajoittain, varsinkin informaatiotulva ja siksi ryhdyinkin t\u00e4h\u00e4n pohdintaan.<\/p>\n\n\n\n

Yksi kuva kertoo paljon. Koko maailmaa ajatellen Suomi on pieni tekij\u00e4. Silti se on merkitt\u00e4v\u00e4, vaikka se ei voikaan kompensoida koko ongelmaa teoillaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva l\u00e4hde: Ilmaston l\u00e4mpenemisen kriittiset hetket<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Suomi on pieni ilmastop\u00e4\u00e4st\u00e4j\u00e4 koko maailman mittakaavassa. Jokaisella maalla on vastuullaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 omia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. EU asettaa my\u00f6s juridisia velvoitteita maille.<\/p>\n\n\n\n

Uusi ilmastolaki hyv\u00e4ksyttiin kes\u00e4ll\u00e4 2021, jonka mukaan EU on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 55 prosenttia vuoteen 2030 menness\u00e4. Valtiotasolla laaditaan paikalliset tavoitteet. Taustalla on Pariisin ilmastosopimus. Suomen ilmastolakiin<\/a> tuli vuoden 2023 alusta velvoite, kuntien omasta ilmastosuunnitelmasta. Kunta voi toteuttaa suunnitelman yksin tai yhdess\u00e4 l\u00e4hikuntien kanssa.<\/p>\n\n\n\n

.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavaksi kerron sinulle 5 faktaa ekologia-ahdistuksen v\u00e4hent\u00e4miseen. Tietoisuus kokonaisuudesta voi auttaa hahmottamaan omaa paikkaansa t\u00e4ss\u00e4 kokonaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

1. fakta<\/h2>\n\n\n\n

Suomi on ottanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 menness\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t ylit\u00e4 sit\u00e4 tasoa, mit\u00e4 metsiemme tuottama hiilinielu pystyy k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n. Nollap\u00e4\u00e4st\u00f6jen saavuttamiseksi kaikki maailman kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t on siis kyett\u00e4v\u00e4 ottamaan talteen.<\/p>\n\n\n\n

Hiilinielu sitoo enemm\u00e4n hiilidioksidia kuin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n, siksi niiden vaikutus on niin merkitt\u00e4v\u00e4. T\u00e4rkeimm\u00e4t luonnon omat hiilinielut ovat maaper\u00e4, mets\u00e4t ja valtameret. Hiilinielu toimii silloin kun vaikka maaper\u00e4n oma ekosysteemi saa toimia vapaasti. Maatalouden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva maaper\u00e4 ei toimi hiilinieluna vaan tuottaa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Vaikuttaa vahvasti silt\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ihmisen tuottama j\u00e4rjestelm\u00e4 ei p\u00e4ihit\u00e4 luonnon omia systeemej\u00e4 toimia hiilidioksidin sitomisessa. Siksi luonnon hyv\u00e4 hoitaminen ja rauhoittaminen on eduksi meille kaikille.<\/p>\n\n\n\n

Viikon hienona uutisena saimme kuulla, ett\u00e4 hallitus p\u00e4\u00e4tti suojella 30\u202f000 hehtaaria valtion omistamaa mets\u00e4\u00e4. Kohteita on yli 50. HS<\/a><\/p>\n\n\n\n

Oletko huomannut, ett\u00e4 ihmiselle tekee hyv\u00e4\u00e4 luonnossa oleminen. Luonto ja mets\u00e4 hoitaa. Jo 20 min oleskelu mets\u00e4ss\u00e4 laskee verenpainetta \ud83d\ude42<\/p>\n\n\n\n

Hiilineuraalisuus ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 palataan takaisin kehityksess\u00e4 johonkin teollistumisen takaiseen aikakauteen. Se tarkoittaa enemm\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 otamme ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmat huomioon kansallisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ja omissa kulutustottumuksissa tai valinnoissa entist\u00e4 enemm\u00e4n. Kokonaisuus on vaikea, koska vaakakupissa on usein muutakin kuin hiilijalanj\u00e4ljen v\u00e4hent\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n

\"5<\/figure>\n\n\n\n

2. fakta<\/h2>\n\n\n\n

Suomen suurimmat p\u00e4\u00e4st\u00f6jen tuottajat ovat energia ja sen tuotanto, liikenne, maatalous ja teollisuus. N\u00e4iden kokonaisuuksien osalta tehd\u00e4\u00e4n kansallisia ratkaisuja ja tavoitteita isommassa mittakaavassa. Valtioneuvoston selonteossa<\/a> toukokuulta 2022 valotetaan n\u00e4it\u00e4 ratkaisuja ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Selonteko keskittyy uusiutuvan energiaan, energiatehokkuuteen sek\u00e4 kiertotalouteen. P\u00e4\u00e4t\u00f6kset eiv\u00e4t yksin riit\u00e4, vaan tarvitaan my\u00f6s raportointia ja seurantaa, jotta voidaan edelleen kehitt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 menetelmi\u00e4, joilla edistet\u00e4\u00e4n ilmaston hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n

Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 on tapahtunut jo muutoksia parempaan suuntaan. Tilastokeskuksen<\/a> tekemien laskelmien mukaan kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat v\u00e4hentyneet vuodesta 1990 l\u00e4htien 32%.<\/p>\n\n\n\n

Se on paljon, vaikka ei viel\u00e4 tarpeeksi. Se kertoo kuitenkin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 voidaan vaikuttaa asioihin ja ollaan oikeassa suunnassa p\u00e4\u00e4st\u00f6jemme kanssa. Jatketaan samaan suuntaan \ud83d\ude42 <\/p>\n\n\n\n

3. fakta<\/h2>\n\n\n\n

Kolmantena faktana nostan esille yksitt\u00e4iselle ihmiselle sen vaikeimman. Vaikka Suomi onkin globaalilla tasolla pieni tekij\u00e4, niin yksitt\u00e4isen kuluttajan n\u00e4k\u00f6kulmasta jotakin aivan muuta. Suomalainen kuluttaa olennaisesti enemm\u00e4n kuin esimerkiksi intialainen kanssael\u00e4j\u00e4. Se on selke\u00e4 tosiasia. El\u00e4mme yhteiskunnassa, jossa on kaikkea saatavilla ja sit\u00e4 my\u00f6s kulutetaan. Tarpeet kasvavat tarjonnan mukaan, olemme kulutusyhteiskunnan kasvatteja. Tied\u00e4mme my\u00f6s, ett\u00e4 yhteiskunta pysyy liikkeess\u00e4 kulutuksen ja kaupank\u00e4ynnin kautta. Taantuma ja lama sel\u00e4tet\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 py\u00f6r\u00e4t liikkeell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 kohden tulevat ne omat valinnat merkitt\u00e4viksi. Omat kulutustottumukset ja toki my\u00f6s perimm\u00e4iset tarpeet edellytt\u00e4v\u00e4t erilaisia asioita toteutuvaksi. On todella vaikeaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ulkopuolelta, mik\u00e4 on sellainen tarve, jonka toteutuminen on el\u00e4m\u00e4n kannalta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Joku tarvitsee kodin tietyill\u00e4 ominaisuuksilla, toinen tarvitsee autoa ty\u00f6ns\u00e4 tai asuinpaikkansa vuoksi, kolmas ei p\u00e4rj\u00e4\u00e4 ilman elint\u00e4rkeit\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. Kaikkea ei voi vaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sivuun.<\/p>\n\n\n\n

Omia elintapoja voi aina tarkastella ja tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset sen mukaan, mik\u00e4 tuntuu mahdolliselta tai oikealta juuri oman el\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. On lupa olla laiska ja se voi olla varsinainen ekoteko. Maan j\u00e4tt\u00e4minen kesannolle, leikkaamatta j\u00e4tetty nurmikko tai j\u00e4\u00e4kaapin nahistuneiden juuresten k\u00e4ytt\u00e4minen ruuaksi on tekoja joista luonto kiitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tarkastelu vaikuttaa siihen millaiset periaatteet tai ideologiat muodostuvat oman el\u00e4m\u00e4n ja valintojen pohjalle. Millainen on (ollut) sinun paras vaihtoehtosi?<\/p>\n\n\n\n

4. fakta<\/h2>\n\n\n\n

Arjen valintojen kautta voidaan vaikuttaa pienesti isojen kokonaisuuksien p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin. Voin valita j\u00e4tteiden lajittelun. L\u00e4hes joka paikassa on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jo mahdollista lajitella j\u00e4tteet. Taloyhti\u00f6it\u00e4 ja kuntia sitoo lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, joka edellytt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4vien kierr\u00e4tysmahdollisuuksia j\u00e4rjest\u00e4misen. Isommissa taloyhti\u00f6iss\u00e4 mahdollisuudet l\u00f6ytyv\u00e4t jo omasta pihasta. Riitt\u00e4\u00e4 vain tahto ja ryhtyminen lajitteluun. Asianmukainen kotitalouslajittelu v\u00e4hent\u00e4\u00e4 j\u00e4tteiden k\u00e4sittelyst\u00e4 tulevia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4tteidenk\u00e4sittelyss\u00e4 on kolme peruskohtaa, jotka tulisi ottaa huomioon<\/strong><\/p>\n\n\n\n