{"id":1876,"date":"2010-12-23T06:00:24","date_gmt":"2010-12-23T04:00:24","guid":{"rendered":"http:\/\/kinanen.fi\/wordpress\/?p=1876"},"modified":"2010-12-23T15:58:51","modified_gmt":"2010-12-23T13:58:51","slug":"24-12-jouluaatto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/24-12-jouluaatto\/","title":{"rendered":"23.12. Pappa Panov – tarinan alkuosa"},"content":{"rendered":"

Huomenna on jouluaatto.<\/p>\n

Joulun aikoihin Eevertin mieleen palaa aina uudelleen ja uudelleen vanha Leo Tostoin kertomus. Pappa Panovin erikoinen jouluvieras. Tai suomennetulla nimell\u00e4 Suutari Martti. Tunnetko sin\u00e4 kertomuksen? Eevertin k\u00e4tk\u00f6iss\u00e4 on kirja jos toinenkin rakkaasta kertomuksesta eri versioissaan. Onpa Eevert aikanaan n\u00e4ytelm\u00e4kerhossa (Ihan totta! On Eevertilla esiintymisenkin vikaa ollut el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 rikastuttajana) p\u00e4\u00e4ssyt sek\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ett\u00e4 ohjaamaan rakasta kertomusta.<\/p>\n

\"Pappa<\/a>
Pappa Panovin erikoinen vieras<\/figcaption><\/figure>\n

Pappa Panovin erikoinen vieras<\/strong> (Leo Tolstoin tarinan mukaan kertonut Mig Holder)<\/p>\n

Kauan sitten eli vanha suutari pieness\u00e4 kyl\u00e4ss\u00e4 kaukana Ven\u00e4j\u00e4nmaalla. Niin kauan siit\u00e4 on ja niin kaukana se paikka, ett\u00e4 juuri ja juuri sinne muisti jaksaa kantaa ja mielikuvitus lent\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Suutarin nimi oli Panov. Vaikka ei h\u00e4nt\u00e4 kukaan Panoviksi sanonut, eik\u00e4 herra Panoviksi eik\u00e4 suutari Panoviksikaan. H\u00e4net tunnettiin kyl\u00e4ll\u00e4 pappa Panovin nimell\u00e4, sill\u00e4 kaikki pitiv\u00e4t h\u00e4nest\u00e4 kovasti.<\/p>\n

Pappa Panov ei ollut mik\u00e4\u00e4n rikas mies. Yksi ainoa pieni huone kyl\u00e4raitin varressa oli koko h\u00e4nen maallinen omaisuutensa. Siin\u00e4 h\u00e4n eleli, nukkui ja teki kenki\u00e4.<\/p>\n

\"Suutari<\/a>
Suutari Martti<\/figcaption><\/figure>\n

Mutta ei pappa Panov k\u00f6yh\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut. H\u00e4nell\u00e4 oli suutarinv\u00e4lineens\u00e4, kaunis, valurautainen hella keitt\u00e4mist\u00e4 ja k\u00e4sien l\u00e4mmittely\u00e4 varten, iso korituoli jossa istua ja torkkua, hyv\u00e4, tukea s\u00e4nky ja tilkkut\u00e4kki ja pieni \u00f6ljylamppu antamaan valoa illan tullen. Ja niin monet ihmiset tarvitsivat uusia kenki\u00e4 tai paikkoja, pohjia ja korkoja entisiins\u00e4, ett\u00e4 pappa Panovilla oli aina rahaa leip\u00e4\u00e4n, kahviin ja kaaliin. Sill\u00e4 kaalikeitto oli h\u00e4nen herkkuaan.<\/p>\n

Niin pappa Panov eleli el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 tyytyv\u00e4isen\u00e4 \u2013 enimm\u00e4kseen. Tavallisesti h\u00e4nen silm\u00e4ns\u00e4 tuikkivat pienten, py\u00f6reiden silm\u00e4lasien takana ja h\u00e4n lauleli, vihelteli ja tervehti iloisesti ohikulkijoita.<\/p>\n

Mutta t\u00e4n\u00e4\u00e4n pappa\u00a0 Panov seisoi surullisena pikku puotinsa ikkunan \u00e4\u00e4ress\u00e4. H\u00e4n ajatteli vaimoaan, joka oli kuollut jo monta vuotta sitten, ja lapsiaan, jotka olivat kasvaneet aikuisiksi ja muuttaneet pois. Oli jouluaatto ja kaikki muut viettiv\u00e4t joulua perheens\u00e4 kanssa. Pappa Panov katseli kyl\u00e4raitille. Ikkunoissa loistivat kynttil\u00e4t, lamput ja joulukuusten valot. H\u00e4n katseli toiseen suuntaan. Sielt\u00e4 kuului leikkivien lasten naurua ja huutoja. Pikku puodin oven- ja ikkunanraoista hiipiv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n hyvien jouluruokien tuoksut.<\/p>\n

”Jaa-a, jaa-a”, pappa Panov sanoi sivellen pitki\u00e4, harmaita viiksi\u00e4\u00e4n ja ny\u00f6kytellen hiljaa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

”Jaa-a, jaa-a”; eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ollut ket\u00e4\u00e4n, joka olisi saanut h\u00e4nen silm\u00e4ns\u00e4 taas tuikkimaan pienten, py\u00f6reiden silm\u00e4lasien takana.<\/p>\n

Pappa Panov huokaisi syv\u00e4\u00e4n. Sitten h\u00e4n sytytti hitaasti \u00f6ljylamppunsa, meni korkean hyllyn luo ja otti silt\u00e4 vanhan, ruskeakantisen kirjan.<\/p>\n

H\u00e4n pyyhk\u00e4isi penkilt\u00e4 nahanpaloja syrj\u00e4\u00e4n, pani kahvipannun tulelle ja istui isoon korituoliinsa lukemaan. H\u00e4n luki \u00e4\u00e4neen seuraten sormellaan rivi\u00e4. H\u00e4n ei ollut koskaan k\u00e4ynyt koulua, eik\u00e4 h\u00e4n osannut lukea kovin hyvin.<\/p>\n

\"Raamattu\"<\/a>
Joulukeromus<\/figcaption><\/figure>\n

H\u00e4n luki joulukertomusta \u00ad\u2013 siit\u00e4, miten pieni Jeesus-lapsi syntyi, ei l\u00e4mpim\u00e4\u00e4n taloon vaan talliin, koska majatalossa ei ollut tilaa h\u00e4nen \u00e4idilleen ja is\u00e4lleen”<\/p>\n

Jaa-a, jaa-a”, pappa Panov sanoi sivellen pitki\u00e4 viiksi\u00e4\u00e4n. ”Jos he olisivat tulleet t\u00e4nne, olisin antanut heid\u00e4n nukkua omassa s\u00e4ngyss\u00e4ni ja peitellyt pikku vauvan tilkkut\u00e4kin alle. Olisi niin mukava saada seuraa ja leikki\u00e4 pienen lapsen kanssa.”<\/p>\n

Pappa Panov nousi kohentamaan\u00a0 tulta. Ulkona oli tullut sumuista. H\u00e4n k\u00e4\u00e4nsi lampun syd\u00e4nt\u00e4 korkeammalle, kaatoi itselleen mukillisen kahvia ja palasi kirjan \u00e4\u00e4reen.<\/p>\n

H\u00e4n luki rikkaista miehist\u00e4, jotka matkustivat autiomaan halki tuomaan Jeesus-lapselle ihmeellisi\u00e4 lahjoja \u2013 kultaa ja hyv\u00e4ntuoksuisia aineita.<\/p>\n

”Jaa-a, jaa-a”, pappa Panov huokaisi. ”Jos Jeesus tulisi t\u00e4nne, ei minulla olisi h\u00e4nelle mit\u00e4\u00e4n annettavaa.” Mutta sitten h\u00e4nen kasvoilleen levisi hymy ja h\u00e4nen silm\u00e4ns\u00e4 alkoivat tuikkia pienten, py\u00f6reiden silm\u00e4lasien takana. H\u00e4n nousi, meni taas korkean hyllyn luo ja otti silt\u00e4 p\u00f6lyttyneen, narulla sidotun laatikon. H\u00e4n avasi sen ja kaivoi paperin sis\u00e4st\u00e4 parin pienenpieni\u00e4 kenki\u00e4. Pappa Panov seisoi hiljaa pikku kenk\u00e4 kummassakin k\u00e4dess\u00e4\u00e4n. Ne olivat parhaat keng\u00e4t, mit\u00e4 h\u00e4n ikin\u00e4 oli tehnyt.<\/p>\n

”N\u00e4m\u00e4 min\u00e4 antaisin Jeesukselle”, h\u00e4n mutisi. Sitten h\u00e4n pakkasi keng\u00e4t hell\u00e4sti takaisin laatikkoon ja k\u00f6pitti taas isoon korituoliinsa. H\u00e4n huokaisi syv\u00e4\u00e4n ja jatkoi lukemista.<\/p>\n

Huoneen l\u00e4mp\u00f6k\u00f6 sen sai aikaan vai my\u00f6h\u00e4inen ilta, en tied\u00e4, mutta ennen pitk\u00e4\u00e4 pappa Panovin luiseva sormi liukui pois kirjan sivulta, h\u00e4nen silm\u00e4lasinsa valuivat alas nen\u00e4lt\u00e4 ja h\u00e4n nukahti.<\/p>\n

Ulkona sumu sakeni. Ikkunan ohi lipui h\u00e4m\u00e4ri\u00e4 hahmoja. Vanha suutari nukkui ja kuorsasi hiljaa.<\/p>\n

\u00c4kki\u00e4 huoneessa kuului \u00e4\u00e4ni: ”Pappa, pappa Panov!” Vanha mies s\u00e4ps\u00e4hti. H\u00e4nen harmaat viiksens\u00e4 alkoivat t\u00e4rist\u00e4. ”Kuka siell\u00e4?” h\u00e4n huusi tiirustellen ymp\u00e4rilleen. H\u00e4n ei n\u00e4hnyt oikein hyvin ilman silm\u00e4laseja, mutta huoneessa ei n\u00e4ytt\u00e4nyt olevan ket\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

”Pappa Panov”, \u00e4\u00e4ni puhui taas. ”Toivoit, ett\u00e4 olisit n\u00e4hnyt minut, ett\u00e4 olisin tullut sinun pikku puotiisi ja olisit saanut antaa minulle lahjan. Pid\u00e4p\u00e4 huomenna silm\u00e4ll\u00e4 kyl\u00e4raittia aamun koitosta iltah\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n, min\u00e4 tulen. Ole tarkkana, sill\u00e4 en aio sanoa, kuka olen.”<\/p>\n

Sitten oli taas hiljaista, Pappa Panov hieroi silmi\u00e4\u00e4n ja oikaisi \u00e4kki\u00e4 selk\u00e4ns\u00e4. Hellan hiillos oli hiipunut ja lamppu oli sammunut kokonaan, mutta ulkona soivat kirkon kellot. Joulu oli tullut.<\/p>\n

”Se oli Jeesus”, vanha mies sanoi ja siveli mietteli\u00e4\u00e4sti viiksi\u00e4\u00e4n. ”Vai olikohan se unta? No, oli mit\u00e4 oli, huomenna odotan h\u00e4nt\u00e4 kyl\u00e4\u00e4n. Mutta mist\u00e4 min\u00e4 tunnen h\u00e4net? Eih\u00e4n h\u00e4n aina ollut vauva; h\u00e4nest\u00e4 kasvoi aikamies, kuningas. Sanovat, ett\u00e4 h\u00e4n oli Jumala itse.”<\/p>\n

Vanha mies ny\u00f6kytteli p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. ”Jaa-a, jaa-a”, h\u00e4n tuumi. ”Minun onkin katsottava tarkasti.”<\/p>\n

Sin\u00e4 iltana pappa Panov ei mennyt s\u00e4nkyyn. H\u00e4n j\u00e4i istumaan korituoliin ikkunan \u00e4\u00e4reen huomatakseen varmasti aamulla heti ensimm\u00e4isen kulkijan. Auringon s\u00e4teet kipusivat hiljalleen kukkulan yli ja alkoivat valaista pitk\u00e4\u00e4 mukulakiviraittia.<\/p>\n

Tiell\u00e4 ei n\u00e4kynyt viel\u00e4 ket\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"Pannu<\/a>
Pannu kuumana<\/figcaption><\/figure>\n

”Min\u00e4p\u00e4 keit\u00e4n hyv\u00e4t joulukahvit”, pappa Panov sanoi iloisesti. H\u00e4n sytytti hellaan tulen ja keitti ison pannullisen h\u00f6yry\u00e4v\u00e4\u00e4 kahvia. Mutta koko ajan h\u00e4n piti silm\u00e4ll\u00e4 ikkunaa.<\/p>\n

\u2661<\/p>\n

Mit\u00e4 arvelet, saiko Pappa Panov, suutari Martti tai Eevert Taavitsainen odotettuja jouluvieraita?<\/p>\n

\u2661<\/p>\n

Eevertin joulukalenteriin ja sen kulkuun voit osallistua. Kirjoita kommenttiosioon arvelusi kysymyksest\u00e4 tai ajatuksiasi siit\u00e4 miten Eevertin joulupuuhat jatkuisivat t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in. Jouluna, 25.12.2010 kaikkien tarinanjatkajien kesken arvotaan Eevertin huolella valmistama joulupaketti.<\/p>\n

\u2661<\/p>\n

Kertomuksen jatko ilmestyy my\u00f6hemmin.<\/p>\n

\u2606<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Huomenna on jouluaatto. Joulun aikoihin Eevertin mieleen palaa aina uudelleen ja uudelleen vanha Leo Tostoin kertomus. Pappa Panovin erikoinen jouluvieras. Tai suomennetulla nimell\u00e4 Suutari Martti. Tunnetko sin\u00e4 kertomuksen? Eevertin k\u00e4tk\u00f6iss\u00e4 on kirja jos toinenkin rakkaasta kertomuksesta eri versioissaan. Onpa Eevert aikanaan n\u00e4ytelm\u00e4kerhossa (Ihan totta! On Eevertilla esiintymisenkin vikaa ollut el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 rikastuttajana) p\u00e4\u00e4ssyt sek\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ett\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[],"tags":[],"class_list":["post-1876","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1876","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1876"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1876\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1988,"href":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1876\/revisions\/1988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1876"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1876"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1876"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}