![\"Terijoen](\"http:\/\/kinanen.fi\/wordpress\/wp-content\/uploads\/2011\/03\/Terijoki.jpg\" "\\"Terijoki\\"")
<\/a>Kirkko valmistui 1913 ja vihittiin Kazanin Jumalan\u00e4idin ikonin muistolle 1915. Se tuhoutui osin talvisodassa, mutta on nyky\u00e4\u00e4n korjattu entiseen muotoonsa. Niin t\u00e4ss\u00e4 kuin lukuisissa muissakin kirkoissa Eevert perehtyi ikonitaiteeseen ja ikonitaiteilijoihin varmaan tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Ikoneista Eevert on aina pit\u00e4nyt ja niit\u00e4 onkin ker\u00e4\u00e4ntynyt kotiin jo melkoinen kokoelma.<\/p>\n
Matka taittui kohti Pietaria. Kaupunki osoittautui varsin suureksi ja kauniiksi. Viimeksi Eevertin siell\u00e4 vieraillessa, monet kunnostusty\u00f6t eiv\u00e4t viel\u00e4 olleet alkaneet. Nyt saattoi huomata kuinka taidokasta ja kaunista arkkitehtuuria oli kaupunki t\u00e4ynn\u00e4.<\/p>\n Melkoinen kameran sipsutus kuuluikin autossa, kun matkalaiset taltioivat muistojensa laatikoihin tunnelmia ohikiit\u00e4vist\u00e4 kohteista, ammattitaitoisten opastajien kertoessa samalla mielenkiintoisia tarinoita ja historian k\u00e4\u00e4nteist\u00e4, kaupungista ja kansalaisista. Eevert ihaili suunnattomasti sit\u00e4 tiet\u00e4myksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 mist\u00e4 sai nauttia noiden muutamien p\u00e4ivien aikana.<\/p>\n Suomalainen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aina toisen suomalaisen. Niin Eevertkin. Eik\u00e4 aikaakaan kun h\u00e4n oli l\u00f6yt\u00e4nyt uuden Suomi-talon.<\/a> Suomi-talo on suomalaisen kulttuurin, tieteen ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskittym\u00e4 sek\u00e4 Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lisen kanssak\u00e4ymisen kohtauspaikka. Talo on osa historiallista kirkkokartanoa, jonka keskus on Inkerin suomalais-luterilainen Pyh\u00e4n Marian kirkko. Suomi- talossa toimivat Suomen Pietarin instituutin lis\u00e4ksi Pietarin suomalainen koulu sek\u00e4 monien suomalaisten organisaatioiden ja kaupunkien edustustot.<\/p>\n Koulu on aina ollut Eevertin kiinnostuksen kohteita. Niinp\u00e4 nytkin h\u00e4n teki asiaa koululaisten pariin kyselem\u00e4\u00e4n kuulumisia ja ihastelemaan kiehtovia koulut\u00f6it\u00e4. Reippaat ja innokkaat oppilaat tekiv\u00e4t mieheen suuren vaikutuksen. Oli ilo tutustua heihin.<\/p>\n Pietarin Suomalaisessa koulussa on reilu 60 oppilasta joilla kaikilla on juuret suomessa. Koulun arvoihin Eevertin on helppo yhty\u00e4 sill\u00e4 pieness\u00e4 koulussa arvostetaan t\u00e4rkeit\u00e4 asioita. Rehellisyys, kohtelias k\u00e4yt\u00f6s, itsens\u00e4 ja muiden ihmisten kunnioittaminen sek\u00e4 ty\u00f6n tekemisen arvostus ovat koulussa kaiken opiskelun pohjana. Ne kun el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4\u00e4, niin p\u00e4\u00e4see itsens\u00e4 kanssa jo hyvin pitk\u00e4lle vankalla pohjalla.<\/p>\n Viime vuoden puolella k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otetulla Suomi-talolla oli jo ehtinyt vierailemaan Tarja Halonen valiokuntaneuvoksensa kanssa. Mit\u00e4p\u00e4 muuta he tuliaisina luokkaan olisivatkaan voineet tuoda kuin tunnetun pariskunnan. T\u00e4ss\u00e4 Eevert p\u00e4\u00e4sikin poseeraamaan itsens\u00e4 presidenttiparin kanssa yhteiskuvaan.<\/p>\n Pian oli hyv\u00e4stelt\u00e4v\u00e4 koululaiset ja siirrytt\u00e4v\u00e4 opiskelemaan uusia asioita.<\/p>\n Aleksandr Sergejevit\u0161 Pu\u0161kin on monelle tuttu runoilija. Runoilijoiden el\u00e4m\u00e4nkulku on toisinaan tuskaisaa. Niin Puskininkin.<\/p>\n Pu\u0161kin ep\u00e4ili er\u00e4\u00e4n ranskalaisen sotilaan Georges d’Anth\u00e8sin rakastuneen h\u00e4nen vaimoonsa ja p\u00e4\u00e4tti haastaa t\u00e4m\u00e4n kaksintaisteluun \u2013 siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 Anth\u00e8s oli 10. tammikuuta 1837 nainut Natalian sisaren Jekaterina Gont\u0161arovan.<\/p>\n Kaksintaistelu k\u00e4ytiin 10. helmikuuta 1837. Anth\u00e8s ampui Pu\u0161kinia kuolettavasti vatsaan. Kaksintaistelu oli Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 laitonta, ja Anth\u00e8s vangittiin, mutta syytteist\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 vastaan luovuttiin.<\/p>\n Puskinillekin tuttu kirjailija-kahvila houkutteli Eeverti\u00e4 ja eip\u00e4 aikaakaan kun tyylikk\u00e4\u00e4seen ajan hengen mukaisesti sisustettuun tunnelmalliseen kahvilaan oli asettauduttu tuokioksi nauttimaan historiallisista hetkist\u00e4 maukkaiden leivonnaisten kera. Tapasipa Eevert my\u00f6s ihailemansa runoilijan itsens\u00e4 kahvittelemassa kev\u00e4tauringossa.<\/p>\n Puskinin innoittamana Eevertin tie kulki 10 min matkan p\u00e4\u00e4h\u00e4n taidemuseoon. Mihink\u00e4p\u00e4 muualle kuin Eremitaasiin. Eremitaa\u0161illa tarkoitettiin alkujaan Katariina II:n vuonna 1764 Talvipalatsin yhteyteen perustamaa hovimuseota, mutta kokoelman levitt\u00e4ytyess\u00e4 varsinaisen Talvipalatsin puolelle vuonna 1922 nimi on laajentunut k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n koko palatsin yhteydess\u00e4 olevaa taidekokoelmaa. Kokoelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 nykyisell\u00e4\u00e4n yli kolme miljoonaa taide-esinett\u00e4. Siin\u00e4 sit\u00e4 oli vanhalle miehelle haastetta.<\/p>\n Onneksi on hyv\u00e4t keng\u00e4t jalassa. Ovat kertoneet ett\u00e4 siell\u00e4 tulee kuljetuksi hyvin pitki\u00e4 matkoja. Eevertin matkassa olikin askelmittari ja siihen kertyi juhlalliset 13 000 askelta museoretkell\u00e4. Niin iso se museo olikin, ett\u00e4 jotkut ihan eksyiv\u00e4t siell\u00e4 ja kesti kauan ennenkuin tavoittivat muun ryhm\u00e4n uudelleen. Hyv\u00e4ntahtoinen Eevert yst\u00e4v\u00e4llisesti huolehti eksyneiden omaisuudesta j\u00e4lleenn\u00e4kemisen hetkelle saakka.<\/p>\n Taidokkaiden, vanhojen mestareiden taide on l\u00e4hell\u00e4 Eevertin syd\u00e4nt\u00e4. Erityisesti Rubensin luonnolliset muodot koskettavat herk\u00e4ll\u00e4 tavalla karummankin miehen syd\u00e4nt\u00e4. Taulujen \u00e4\u00e4rell\u00e4 Eevert viihtyisi vaikka kuinka kauan. Reipasliikkeinen opasneitonen piti kuitenkin huolta, ett\u00e4 Eevertk\u00e4\u00e4n ei ihan kuvan-kauniiden naisten lumoihin p\u00e4\u00e4ssyt uppoamaan.<\/p>\n Naiskauneutta kirkkaat silm\u00e4t havaitsivat muuallakin kuin tauluissa. Useampi nuoripari oli tullut tekem\u00e4\u00e4n h\u00e4\u00e4kuvauksia Eremitaasin loisteliaisiin saleihin ja portaikkoihin. Huokaillen Eevert seurasi nuorten touhuja. Oi niit\u00e4 aikoja…<\/p>\n Taidekohteiden j\u00e4lkeen Eevert perehtyi matkalaistensa kanssa viel\u00e4 moniin p\u00e4iv\u00e4npolttaviin hyvin ekumeenisiin kysymyksiin ennen kotiin paluuta.<\/p>\n Linja-auto suunnisti Viipurin kautta kotisuomeen. Viipuriin liittyy Eevertill\u00e4 my\u00f6s paljon muistoja sill\u00e4 onhan esit\u00e4dit siell\u00e4 lapsuuttaan viett\u00e4neet ja pariinkin kertaan sielt\u00e4 pois muuttaneet. Uudeksi kotikaupungiksi tuli Lahti, mutta vanhemiten niin usein muistoissa ollaan palattu takaisin Viipurin loiston aikoihin ja lapsuuden leikkeihin.<\/p>\n Viipurin linnoitukseen kuului Py\u00f6re\u00e4 tykkitorni, jossa nykyisin toimii historiallinen ravintola. Se on l\u00e4hes 500- vuotias rakennus. Torni rakennettiin vuosina 1547-50, oletetusti Kustaa Vaasan vuonna 1547 antamasta k\u00e4skyst\u00e4 Viipurin kaupunginmuurin vahvistamiseksi. Alun perin tykkitorneja olisi pit\u00e4nyt rakentaa muuriin kaksi, mutta toista ei koskaan toteutettu. 1900-luvun alussa torni sisustettiin arkkitehti Uno Ullbergin suunnitelmien mukaan kahvilaksi, jollaisena se viel\u00e4 nykyisinkin toimii. Ravintola avattiin vuonna 1923.<\/p>\n Makoisten paastonajan antimien ohella Eevert l\u00f6ysi t\u00e4\u00e4lt\u00e4kin naiskauneutta ihailtavakseen. Sharmantti herramme kiinnitti huomionsa torniin saapuneeseen laulajattareen ja ryhm\u00e4n innokkaimpana ihailijana taputti kaikkien esitysten j\u00e4lkeen onnellisena. Mink\u00e4\u00e4n muun kaltaista musiikkia ei Eevert olisi voinut kuvitellakaan tuohon paikkaan.<\/p>\n [tube]http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=dUSf94XwKBE[\/tube]<\/p>\n Musiikki-el\u00e4myksen p\u00e4\u00e4see sis\u00e4\u00e4n napsaisemalla vasemmassa reunassa olevaa pient\u00e4 kolmiota.<\/p>\n Syd\u00e4n pamppaillen ja itsekseen huokaillen Eevert poistui Py\u00f6re\u00e4st\u00e4 tornista ja palasi kotimaisemilleen j\u00e4lleen yht\u00e4 kokemusta rikkaampana.<\/p>\n<\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a>