{"id":3269,"date":"2011-06-29T22:09:59","date_gmt":"2011-06-29T19:09:59","guid":{"rendered":"http:\/\/kinanen.fi\/wordpress\/?p=3269"},"modified":"2011-06-29T22:21:42","modified_gmt":"2011-06-29T19:21:42","slug":"helteinen-lepopaiva","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/helteinen-lepopaiva\/","title":{"rendered":"Helteinen lepop\u00e4iv\u00e4"},"content":{"rendered":"

Luvassa oli hellett\u00e4 ja auringonpaistetta pilvett\u00f6m\u00e4lt\u00e4 taivaalta. Sellaista p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ei parane hukata m\u00f6kiss\u00e4, joten ulos oli l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4. Eevert varusti itsens\u00e4 aurinkovoiteella ja vesipullolla p\u00e4iv\u00e4n lekottelua ajatellen. Lekottelun h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti sijoittaa riitt\u00e4v\u00e4n korkealle, alppiauringon olennaisimpaan olotilaan.<\/p>\n

\"Tutkailua\"<\/a>
Laakson tutkailua<\/figcaption><\/figure>\n

Pitk\u00e4t tovit mies istui Ahornin huipulla kivell\u00e4, antaen vain katseen lipua maisemassa. Vuoristoilma oli raikasta ja sit\u00e4 oli helppo hengitell\u00e4. Kiire ja hoppu ovat jo aikaa sitten j\u00e4\u00e4neet taa. Nyt on aika vain olla.<\/p>\n

Pian kuului tuttua l\u00e4helt\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4. Eevert ajatteli lehmien tulevan tervehtim\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00e4kertaa asialla olivat aivan muut vuorilla el\u00e4j\u00e4t. Lauma kilej\u00e4 ja lampaita laidunsi rinteell\u00e4 ja tulivat tutustumaan mieheen. Hetken aikaa jutusteltuaan lauma p\u00e4\u00e4tti jatkaa matkaa. Eevert j\u00e4i hymyillen katselemaan niiden per\u00e4\u00e4n muistellen kaikkia sukulaistyt\u00f6illeen lukemia Pikku Heidi kirjoja. T\u00e4mm\u00f6isiss\u00e4 maisemissa se Heidi taisi liikuskella paimennellen isois\u00e4n vuohia.<\/p>\n

\"Kilit\"<\/a>
Kilit<\/figcaption><\/figure>\n

Kovin el\u00e4inrikkaaksi n\u00e4yttikin t\u00e4m\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 muodostuvan. Pian oli jaloissa jos jotakin pient\u00e4 el\u00e4int\u00e4.<\/p>\n

Kukko asteli pienen vuoristom\u00f6kin uumenista aurinkoon useammankin kanasen kanssa. Mik\u00e4p\u00e4 oli tepastellessa kun l\u00e4mp\u00f6tila ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4kin hipoi hellelukemia. Kukko tiesi teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4, sill\u00e4 heti se oli komentamassa jos kulkija vahingossa onnistui menem\u00e4\u00e4n sen ja kanojen v\u00e4liin. Puntissa tuntui heti komentavan kukon nopsa nokka.<\/p>\n

\"Kukko<\/a>
Kukko ja kananen<\/figcaption><\/figure>\n

Kukon ja kanojen per\u00e4ss\u00e4 pihalle tuli tutumpi parivaljakko joka ehk\u00e4 enempikin ihmetytti Eeverti\u00e4. Sen verran Eevert on kaupungissa aikaansa viett\u00e4nyt ett\u00e4 tunnistaa pullasorsan. Ja sellaisia nyt n\u00e4ytti el\u00e4v\u00e4n my\u00f6s vuorilla.<\/p>\n

Pariskunta saapui vilvoittelemaan ja polskuttelemaan kylpyammeeseen. Vanhoja kylpyammeita on rinteill\u00e4 siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 palvelemassa juoma-altaina laiduntaville el\u00e4imille. Ei niin maisemallinen, mutta varmasti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen<\/p>\n

\"Pullasorsat\"<\/a>
Pullasorsiako?<\/figcaption><\/figure>\n

Hetke\u00e4 my\u00f6hemmin paikalle saapui nainen joka antoi el\u00e4imille ruokaa. Jostakin pienenmajan k\u00e4tk\u00f6ist\u00e4 h\u00e4n ”l\u00f6ysi” kolme sorsaa lis\u00e4\u00e4 ja sanoi niille, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 menne\u00e4 vilvoittelemaan kun on niin kuuma p\u00e4iv\u00e4. Nainen viskasi sorsat ammeeseen ja sekunneissa linnut olivat altaasta poissa ja paheksuen katselivat hoitajaansa joka oli yritt\u00e4nyt kastella ne.<\/p>\n

Eevert naureskeli itsekseen, sill\u00e4 ei h\u00e4n aikaisemmin ole sent\u00e4\u00e4n tavannut vett\u00e4 kaihtavia vesilintuja.<\/p>\n

Vesi sensijaan kelpasi hyvin pukille joka tuli aitaa pitkin juomaan hieman kauniimmassa juoma-altaassa.<\/p>\n

\"Janoinen<\/a>
Janoinen vuohi<\/figcaption><\/figure>\n

Paljon oli el\u00e4imi\u00e4 osunut t\u00e4lle p\u00e4iv\u00e4lle. Mit\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 oli odotettavissa?<\/p>\n

\"Kotkamies\"<\/a>
Kotkamies<\/figcaption><\/figure>\n

Lintujen parissa Eevertin p\u00e4iv\u00e4 jatkui. Samaisella huipulla pitiv\u00e4t koulutetut kotkat lenton\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4. Sinne siis Eevertkin suuntasi ihmettelm\u00e4\u00e4n noita komeita lintuja. Vitsik\u00e4s mieskaksikko ohjasi niin yleis\u00f6\u00e4 kuin kotkiakin ammattitaidolla. Pikkukoirat jotka olivat mukana p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t peiton alle esityksen aijaksi, sill\u00e4 vaikka linnut olivatkin koulutettuja niin eiv\u00e4t luonnolleen kuitenkaan mit\u00e4\u00e4n voineet. Paistiksi olisivat pikkukoirat ilman turvaohjeita p\u00e4\u00e4ttyneet. Eeverkin palasi katsemaan showta turvallisesti omaan matka-askiinsa ettei kiinnitt\u00e4isi el\u00e4inten huomiota liiaksi.<\/p>\n

\"Lintunen\"<\/a>
Lintunen<\/figcaption><\/figure>\n

Kuusi erilaista ja erikokoista petolintua esitteli taitojaan. Viuh vain ja ne lensiv\u00e4t p\u00e4iden y\u00f6puolelta niin ett\u00e4 tukka hulmusi. Melkoisen t\u00e4llin muuten saa my\u00f6s kotkan siiven pikku t\u00f6n\u00e4isyst\u00e4 kun se ohi lent\u00e4\u00e4. Onneksi oli huopainen Eevertin huopahattu p\u00e4\u00e4ss\u00e4 suojaamassa. Palkkioksi linnut saivat raakaa lihaa kouluttajien hanskoista.<\/p>\n

\"Lentoon\"<\/a>
Lentoon!<\/figcaption><\/figure>\n

Huimalta tuntuu, ett\u00e4 kolmikiloinen lintu voi vied\u00e4 menness\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n viisi kertaa painavamman saaliin. Melkoisia siipiveikkoja ovat. Aika tarkkana kouluttajakaksikkokin oli tuttujen el\u00e4intens\u00e4 kanssa. Toinen puhui ja toinen sill\u00e4 aikaa vahti tarkasti kasvattiaan. Saattoipa esityksen aikana linnut piipahtaa my\u00f6s yleis\u00f6n seassa hetken. Istahti penkille viereen tai hatun p\u00e4\u00e4lle. Silloin piti olla vain paikallaan. J\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli!<\/p>\n

Kotkien j\u00e4lkeen olikin syyt\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 jo otimatkalle. P\u00e4iv\u00e4 oli jo pitk\u00e4ll\u00e4. Eevert p\u00e4\u00e4tti suunnata kotilaaksoon alppitien kautta. Alppitiet kulkevat kapeina ja mutkittelevina vuorilla ja ovat vanhoja kulkureittej\u00e4 kyl\u00e4st\u00e4 toiseen. Nykyisin monia teit\u00e4 on rakennettu vuorten l\u00e4pi, ennen sellaisista ei uneksittukaan joten tiet tehtiin rinteille monelle mutkalle.<\/p>\n

Matkalla Eevert p\u00e4\u00e4tti pys\u00e4hty\u00e4 viel\u00e4 sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ennen kotim\u00f6kkiin menemist\u00e4. Sopiva alppiravintola l\u00f6ytyikin.<\/p>\n

\"Zellberg<\/a>
Zellberg Stuberl<\/figcaption><\/figure>\n

Zellberg St\u00fcberl <\/a>oli odottamassa Eeverti\u00e4 1850metriss\u00e4. Paikka oli hyvin mielenkiintoinen. Mit\u00e4 ilmeisimmin paikallisen volkmusiikin palkittujen taitajien kotiravintola ellei per\u00e4ti kotitilan menomesta.<\/p>\n

Terassilta Eevert valitsi iltselleen hyv\u00e4n paikan.<\/p>\n

\"Terassipaikka\"<\/a>
Terassipaikka<\/figcaption><\/figure>\n

Siit\u00e4 oli hyv\u00e4 katsella alas laaksoon ja nauttia jotakin pient\u00e4. Mies tilasi leikkelelautasen ja toden totta sellaisen my\u00f6s sai. Melko reiluja n\u00e4m\u00e4 it\u00e4valtalaiset monessa mieless\u00e4.<\/p>\n

\"Leikkelelautanen\"<\/a>
Leikkelelautanen<\/figcaption><\/figure>\n

Sy\u00f6ty\u00e4\u00e4n Eevert suunnitteli viel\u00e4 kiipe\u00e4v\u00e4ns\u00e4 pieneen kappeliin, joka n\u00e4kyi terassilta hieman ylemp\u00e4n\u00e4 rinteell\u00e4. Kappeli oli omistajaperheen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Runsaan aterian j\u00e4lkeen Eevert ei en\u00e4\u00e4 suunnitellut kiipeilyj\u00e4, mutta onneksi paikalta l\u00f6ytyi my\u00f6s kappelista pienoismalli jonka Eevert tutki 1:1 kokoisen kappelin sijasta.<\/p>\n

\"Kappeli\"<\/a>
Kappeli<\/figcaption><\/figure>\n

Ja takaa.<\/p>\n

\"Kappelin<\/a>
Kappelin tausta<\/figcaption><\/figure>\n

___________________________________________________________________<\/p>\n

 <\/p>\n

Pitk\u00e4\u00e4n olen haaveillut tekev\u00e4ni pikkukappelin. Liek\u00f6 t\u00e4ss\u00e4 jo malli unelmalle?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luvassa oli hellett\u00e4 ja auringonpaistetta pilvett\u00f6m\u00e4lt\u00e4 taivaalta. Sellaista p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ei parane hukata m\u00f6kiss\u00e4, joten ulos oli l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4. Eevert varusti itsens\u00e4 aurinkovoiteella ja vesipullolla p\u00e4iv\u00e4n lekottelua ajatellen. Lekottelun h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti sijoittaa riitt\u00e4v\u00e4n korkealle, alppiauringon olennaisimpaan olotilaan. Pitk\u00e4t tovit mies istui Ahornin huipulla kivell\u00e4, antaen vain katseen lipua maisemassa. Vuoristoilma oli raikasta ja sit\u00e4 oli helppo hengitell\u00e4. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[],"tags":[],"class_list":["post-3269","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3269","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3269"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3269\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3283,"href":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3269\/revisions\/3283"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3269"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3269"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kinanen.fi\/nukkekoti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3269"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}