![\"\"](\"http:\/\/kinanen.fi\/wordpress\/wp-content\/uploads\/2012\/07\/eevert_sortavalassa_0022.jpg\" "\\"eevert_sortavalassa_002\\"")
<\/a><\/p>\n
Hotelli Laatokka sijaitsi hyv\u00e4ll\u00e4 paikalla ja oli paikallista tasoa. T\u00e4htiluokituksesta Eevertill\u00e4 ei ollut tiedossa, mutta kyll\u00e4 siell\u00e4 y\u00f6ns\u00e4 nukkui. Hieman alkuy\u00f6n unta h\u00e4iritsi kova\u00e4\u00e4ninen karaoke hotellin ravintolassa, mutta sekin vaimeni puolilt\u00e4 \u00f6in joka ilta.<\/p>\n
Tottuneena matkailijana Eevert heti ensit\u00f6ikseen kuljeskeli hotellin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja otti alueen haltuun. Sortavala ei ole kovin iso kaupunki joten ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n oli pian sopivasti tutustuttu.<\/p>\n
Sortavala on aikanaan ollut merkitt\u00e4v\u00e4 koulu- ja opiskelijakaupunki. Opettaja- ja pappisseminaarit s\u00e4vyttiv\u00e4t kaupunkia niin ett\u00e4 siit\u00e4 syntyi varsinainen karjalan henkinen keskus. Sortavala kuului itsen\u00e4iselle Suomelle vuodesta 1917 vuoteen 1940, jolloin se j\u00e4i Moskovan rauhassa Neuvostoliitolle. Vuonna 1941 suomalaiset palauttivat sen hallintaansa ja pitiv\u00e4t sit\u00e4 vuoteen 1944. Vuoden 1947 Pariisin rauhassa kaupunki luovutettiin muun Karjalan mukana Neuvostoliitolle. Suomalaiset j\u00e4ttiv\u00e4t kotinsa toistamiseen ja kaupunkiin asutettiin muualta tuotuja perheit\u00e4 valmiiksi kalustettuihin koteihin ja taloihin.<\/p>\n
<\/p>\n <\/p>\n Monet rakennukset kaupungissa ovat p\u00e4\u00e4llisin puolin huonokuntoisia, osa jopa hyl\u00e4ttyj\u00e4 ja vain j\u00e4\u00e4neet paikoilleen lahoamaan. T\u00e4m\u00e4 hotellin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 oleva talo on sielt\u00e4 paremmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n Puutalojen lis\u00e4ksi kaupungissa on kerrostaloja, jotka ovat hieman uudempaa tuotantoa kuin suomalaisrakenteiset alkuper\u00e4isemm\u00e4t puurakennukset. Monet niist\u00e4kin ainakin ulkosivuiltaan kohentamisen tarpeessa.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Kaupunkiin ja sukujuuriin tutusmisen ohella Eevert vietti p\u00e4iv\u00e4n Laatokan Valamossa. Vanhassa luostarissa, jonka entis\u00f6imisty\u00f6t ovat hyv\u00e4ss\u00e4 vauhdissa.<\/p>\n Valamoon p\u00e4\u00e4si sujuvasti Sortavalan satamasta kantosiipialuksella tunnissa. Alkuun matka taittui saarten suojassa, mutta tuo mahtava j\u00e4rvi avautui aavana melko pian rannasta l\u00e4hdetty\u00e4. Valamon p\u00e4\u00e4ss\u00e4 seuruetta odotti oma opas joka asiantuntevasti ja l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4 kertoi saaren v\u00e4rikk\u00e4ist\u00e4 vaiheista. Munkit Herman ja Sergei perustivat ihan ensimm\u00e4isen luostarin Valamon saarelle perim\u00e4tiedon mukaan 1100-luvulla. Saarella oli ollut jo aikaisemmin kalastajien uhripaikkoja.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Valamo syntyi pienen\u00e4 erakkoluostarina, mutta nousi nopeasti Karjalan hengelliseksi keskukseksi. Pyhitt\u00e4j\u00e4 Sergei oli tuonut Valamoon Bysantin perinteen, askeesin ja kirkkolaulun ja \u2013taiteen perusteet. Sergein kuoltua valtaosa h\u00e4nen seuraajistaan oli karjalaisia, mutta 1400-luvulla luostariin alkoi tulla my\u00f6s ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 munkkeja. Luostari on aina ollut l\u00e4hetysty\u00f6n keskus ja siell\u00e4 kilvoitelleet munkit ovatkin perustaneet lukuisia luostareita muualle. Tunnetuimpia n\u00e4ist\u00e4 lienee Konevitsan luostari taidokkaine kuoroineen. Kirkon rakentajana Eevert varsin tarkasti tuki t\u00f6it\u00e4 ja ty\u00f6vaiheita aina kun vain mahdollista reippaalla kierroksella.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n T\u00e4ll\u00e4hetkell\u00e4 luostarissa ty\u00f6skentelee satakunta munkkia erilaisissa teht\u00e4viss\u00e4. Turismi on yksi merkitt\u00e4v\u00e4 osa nykyist\u00e4 toimintaa, sill\u00e4 luostari on varsinainen pyhiinvaelluskohde monelle matkailijalle. Saarella k\u00e4y p\u00e4ivitt\u00e4in 2000 k\u00e4vij\u00e4\u00e4. Talvikuukaudet saari on kiinni vaikeiden j\u00e4rvi\/meriolosuhteiden vuoksi. Saarelle ei silloin ole lainkaan liikennett\u00e4. Pahimmilla myrskyill\u00e4 Laatokassa saattaa olla 6 metrisi\u00e4 aaltoja, jotka tehokkaasti est\u00e4v\u00e4t vesikiikenteen.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Valamon kaunis tunnuskirkko oli peitetty rakennustelineisiin ja piilossa t\u00e4ll\u00e4 kertaa. Sis\u00e4tiloihin sent\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4si mutta siell\u00e4 olevat kauniit yksityiskohdat ovat vain muistoissa, sill\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 ei kuvia saanut ottaa. Muissa kirkoissa ei kuvauskieltoa ollut joten joitakin rukousalttareita j\u00e4i muistikuvien lis\u00e4ksi my\u00f6s kotona tutkittavaksi.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Luostarin toiminta loppui ilmapommitusten j\u00e4lkeen 1940. Luostari evakuoitiin helmikuussa 1940 ja noin 200-henkinen veljest\u00f6 l\u00f6ysi uuden kodin Hein\u00e4veden Papinniemest\u00e4. Tuhoisissa pommituksissa menehtyi osa luostarin v\u00e4est\u00e4 rakennuksien mukana. Evakuoinnin j\u00e4lkeen veljest\u00f6 ik\u00e4\u00e4ntyi ja pieneni merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n Luostarin rakennukset olivat muussa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 l\u00e4hes neuvostoajan loppuun, mm. sotilastukikohtana, ammuntaratana ja vanhainkotina, mutta 1989 ensimm\u00e4iset munkit aloittivat luostaritoiminnan uudelleen ja rakennukset luovutettiin Moskovan patriarkaatille. Sen j\u00e4lkeen entis\u00f6itity\u00f6t ovat hiljalleen edenneet.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Saarella on kaikkiaan p\u00e4\u00e4luostarin lis\u00e4ksi on kaksitoista sivuluostaria eli skiittaa. N\u00e4ist\u00e4 suurin osa on jo entis\u00f6ity tai ty\u00f6 on k\u00e4ynniss\u00e4. P\u00e4\u00e4luostarilta n. 6 km p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on uuden Jerusalemin skiitta. Vuosien 2005-2008 aikana perusteellisesti sis\u00e4lt\u00e4 kunnostettu kirkko valmistui alunperin v. 1906. Skiitan alueella toimi 1930-luvulla luostarin poikakoti.<\/p>\n Luostarip\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen oli vuorossa kotiseutukierros. Eevertkin p\u00e4\u00e4si katsastamaan er\u00e4\u00e4n esi-is\u00e4ns\u00e4 kotitalon. Siell\u00e4h\u00e4n se oli pystyss\u00e4 pienen hiekkatien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 edelleen. Melkoisen tomera vahtikoira k\u00e4ski kuitenkin pysy\u00e4 sopivan et\u00e4isyyden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 talosta. Siisp\u00e4 muistelijoiden ryhm\u00e4 ker\u00e4\u00e4ntyi hiekkatien p\u00e4\u00e4h\u00e4n tarinoimaan ja esittelem\u00e4\u00e4n toisilleen alueen muita taloja ja toimipaikkoja.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Kotitalon tuntumassa oli my\u00f6s suomalainen hautausmaa. Se ei ehk\u00e4 ihan vastannut k\u00e4sityst\u00e4 sellaisesta hautausmaasta jollaisilla olemme tottuneet vierailemaan yleens\u00e4. Hautausmaata suomalaiset k\u00e4vij\u00e4t v\u00e4lill\u00e4 talkoillakin kunnostaa, mutta ilkivalta on viel\u00e4 vuosienkin per\u00e4st\u00e4 tuhonnut paikkaa. Jokapuolella on kaatuneita kivi\u00e4 ja pusikoitunutta villimets\u00e4\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Ymp\u00e4rist\u00f6kierros kuljetti matkalaiset my\u00f6s tunnetulle muistomerkille. Vuonna 2000 pystytettiin rautaristi talvisodan 1939-1940 uhrien muistoksi<\/span> Petroskoin ja Suoj\u00e4rven teiden risteyskohtaan, Lemetin mottitaistelujen keskeiselle tapahtumapaikalle. Se on suomalaisten ja ven\u00e4l\u00e4isten veteraanij\u00e4rjest\u00f6jen yhteishanke.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Viisi metrinen risti kuvaa suomalaisen ja ven\u00e4l\u00e4isen \u00e4idin surua kaatuneista pojistaan. Ristin molemmilla puolilla on naishahmo kasvot upotettuna ristiin.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Ristin l\u00e4heisyydess\u00e4 nautittiin maittava v\u00e4lipala. Eevertin mielikaloja ovat sardiinit. Niill\u00e4 sit\u00e4 on monet tiukat paikat maailmalla hoidettu aikaisemminkin. Ja ven\u00e4l\u00e4iset suolakurkut… ja n\u00e4m\u00e4 taisivatkin olla ihan maustekurkkuja. Hyvi\u00e4 ja maittavia kaikki.<\/p>\n<\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a>