![\"Vuohet](\"http:\/\/kinanen.fi\/wordpress\/wp-content\/uploads\/2013\/07\/IMG_7452.jpg\")
<\/a><\/p>\n
Polun p\u00e4\u00e4t\u00e4 vartioivat vuohet. Ne nousivat makuulta tervehtim\u00e4\u00e4n kulkijoita ja antoivat muutamia arvokkaita neuvoja jotka tulivat viel\u00e4 tarpeen nousun aikana.<\/p>\n
<\/p>\n <\/p>\n Alemmilla rinteill\u00e4 oli hein\u00e4nteko k\u00e4ynniss\u00e4 ja ueamman miehen voimin viikatteella taitettiin niityn heini\u00e4. Eevert on kaikkien vuosien aikana ihaillut paikallisten tapaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vaikeissakin paikoissa olevien niittyjen anti.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Nousu oli jyrkk\u00e4\u00e4 alusta alkaen. V\u00e4hitellen laakson kyl\u00e4 hieman pieneni ja Eevert huomasi kiivennenns\u00e4 jo hyv\u00e4n matkaa yl\u00f6sp\u00e4in vaikka jalka nousi ja liikkui varsin verkkaisesti l\u00e4\u00e4h\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hengityksen mukana. Polku oli hyvin merkitty punavalkoisin kiiloin ja maalauksin, niinkuin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on tapana. Ainakin nousu sujuisi turvallisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4h\u00e4n saakka.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Niittyjen j\u00e4lkeen polku muuttui jyrkemm\u00e4ksi ja vei l\u00e4pi vihannan, mutta kivikkoisen vy\u00f6hykkeen. Viimeiset lehtikuuset varjostivat n\u00e4kym\u00e4t l\u00e4hes kokonaan.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Mielenkiintoista, huohotti Eevert tutkiessaan aluskasvillisuutta jo melkoisen korkealla. Koti-Suomessa kasvillisuus pienenee ja muuttuu vaatimattomammaksi mit\u00e4 korkeammalle tunturin rinnett\u00e4 nousee. T\u00e4ll\u00e4 kohdin se tuntuu vain suurenevan ja rehev\u00f6ityv\u00e4n. Eevert kulki l\u00e4pi valtavien lehtien ja kukkien t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n varjoisan ja vahre\u00e4n alueen. Lehtien halkaisija oli hyvinkin 40cm.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Viherik\u00f6n j\u00e4lkeen polku jatkuu aina vain hieman jyrkemp\u00e4n\u00e4. Laason kyl\u00e4 on jo kadonnut n\u00e4kyvist\u00e4. Laidunmaiden aitoja on viel\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin, joten karja ainakin kipuaa p\u00e4ivisin ravitseville mailleen.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Alppien kasvillisuus kiinnostaa Eeverti\u00e4, vaikka monen kasvin nimi onkin tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6miss\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 kukalla on ainakin tukka yht\u00e4 sekaisin kuin Eevertill\u00e4 kun h\u00e4n on pyyhkiellyt hikist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n reissun edetess\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Onhan se niin, ett\u00e4 n\u00e4ille maisemille p\u00e4\u00e4see vain k\u00e4velem\u00e4ll\u00e4 ja itse nousemalla. Turisti- ja hiihtokeskusten hissit toki kuljettavat matkalaisen helpommin yl\u00f6s, mutta hiell\u00e4 ja rasituksella saavutetut n\u00e4kym\u00e4t ovat kuitenkin rakkaampia ja muistorikkaimpia. Kumma juttu – k\u00e4rsimys muuttuu voitoksi!<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Taukoja on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti matkan aikana. Ja varsinkin se ev\u00e4stauko! Kunnon ev\u00e4\u00e4t pit\u00e4\u00e4 miehell\u00e4 olla. Eevertin\u00a0 reppuun p\u00e4\u00e4tyi kunnon makkara. Muu seurue sit\u00e4 hieman l\u00e4hteiss\u00e4 naureskeli, mutta kummasti oli k\u00e4det ojossa makkaran per\u00e4\u00e4n kun muut ev\u00e4\u00e4t oli nautittu kauniilla vuosistoj\u00e4rvell\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Ev\u00e4staukopaikalta matka jatkui kohti vuoren korkeinta kohtaa. Sinne oli pikkuj\u00e4rvelt\u00e4 viel\u00e4 reilu 200m nousua.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Melkoista kivikkoa oli loppu nousu ja monta taukoa sai pit\u00e4\u00e4 ennenkuin keikkivilta kivilt\u00e4 avautui vuoren toinen puolisko.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Niin pient\u00e4 kivenkoloa ei varmaan olekkaan, minne ei kukkia syntyisi. Kukan nuppu taitaa olla pienempi kuin nuppineulan p\u00e4\u00e4.<\/p>\n 2600m tuli saavutettua. Sitten ei olekkaan muuta kuin alam\u00e4ke\u00e4, kun laskeudutaan tkaisin laaksoon. Yl\u00e4m\u00e4ki k\u00e4y hengen p\u00e4\u00e4lle ja alam\u00e4ki ruumiin p\u00e4\u00e4lle. Nousuun Eevert k\u00e4ytti 3,5 tuntia. Katsotaan kuinka alas meno sujuu.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Ylimm\u00e4t rinteet olivat lampaiden valtaamat. Suurensuuri lammaslauma m\u00e4\u00e4ki siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Eevert koki sen ett\u00e4 \u00e4itilammas huutelee lapsensa nis\u00e4lle. Eevertin liikkuminen osui juuri niihin aikoihin kun em\u00e4t huutelivat karitsojaan ja melkoisen kett\u00e4r\u00e4\u00e4 oli poikasten juoksu emon luo. Ei voi muuta kuin ihailla.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Lampaat olivat my\u00f6s melko uteiaita ja k\u00e4viv\u00e4t haistelemassa kulkijat.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Pian rinteilt\u00e4 kuului lampaiden m\u00e4\u00e4kimisen lis\u00e4ksi my\u00f6s vihellyksi\u00e4. Vihellysten per\u00e4\u00e4n alkoi melkoinen kuhina ja p\u00f6hin\u00e4. Murmelit varoittelivat toisiaan kulkijoista ja ne juoksivat kiireen vilkkaan pes\u00e4kolojensa ovisuille. Uteilaina niidenkin piti viel\u00e4 t\u00e4hyill\u00e4 kulkijoita turvallisen v\u00e4limatkan p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Laskeutuminen jyrkk\u00e4 rinnett\u00e4 alasp\u00e4in oli kovaa ty\u00f6t\u00e4. Vanhat polvet olivat koetuksella ja hyv\u00e4n aikaa sitten oli juomakin loppunut kulkijan pullosta. Vanhan viisaan neuvon mukaan vain virtaavasta vedest\u00e4 kannattaa juoda. Pikkupuroihin Eevert ei luottanut, koska ne liruttelivat itsens\u00e4 alas laidunmaiden l\u00e4pi. Isompi vesi olikin matkan varrella ja siit\u00e4 sitten sai kulkijakin juotavaa. Janon sammutuksen ja pullojen t\u00e4ytt\u00e4misen j\u00e4lkeen se vesi piti my\u00f6s ylitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Helpommin sanottu kuin tehty, joen uoma oli laaja ja siihen tuli vett\u00e4 useammalta rinteelt\u00e4 ja niinp\u00e4 Eevertin seurue viettikin hyv\u00e4n tovin etsiskelless\u00e4\u00e4n turvallista ylityspaikkaa. Vuorilta alas tuleva vesi on muuten kylm\u00e4\u00e4!<\/p>\n <\/p>\n Joen toisella puolella oli tie. Matkan rasitusten koettelemana Eevert suuntasi tiet\u00e4 pitkin alas. Hiljalleen laakson talot erottuivat ja tuli tuntu, ett\u00e4 viel\u00e4 ennen auringonlaskua p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n vuorelta alas.<\/p>\n<\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a>