Tänään vietetään isänpäivää ja se toki näkyy Eeverttilässäkin, vaikka Eevert ei isä itse olekkaan.

 

Isejä ja isoisejä Eevert voi kohdata enää muistoissa. Aika on jättänyt jo monista merkittävästä suvun tai elämän miehistä. Muistoja löytyy sensijaan mielestä paljon ja uusia tai unohtuneita hän kohtaa selatessaan vanhaa valokuvakansiota.

 

 

Kansiossa on kuvia Eevertin oman elämän ja suvun historian varrelta. Osa kuvista on niin vanhoja, että Eevertin oma muisti ei riitä kertomaan ketä kaikkia kuvassa edes on.

 

Eräässä kuvassa on talonväki tullut pihamaalle parhaimpiinsa pukeutuneena. Talon lapset – neljä komeaa poikaa – on puettu oikein merimiesvaatteisiin. Kuvaan on päässeet niin talolliset, kuin talossa työskentelevätkin ihmiset. Mistä tapahtumasta on kyse, siihen eivät Eevertin tiedot yllä. Kylälle on jokatapauksessa tullut valokuvaaja ihan kaupungista saakka ja hänen taitojaan on ansiokaasti käytetty. Kuvan takana on isoäidin kauniilla käsialalla taltioitu vuosiluku 1920.

 

 

Samassa valokuvakansiossa on myös muita kuvia. Vanha hääkuva. Siinä komeilevat Saimi ja Kustaa. Samainen isäntäpari löytyy pihakuvasta ja lapsetkin ovat tässä välissä syntyneet. Niin ne vuodet vierivät.

Valokuvia katsellessa vierähtää tovi jos toinenkin. Mielessään Eevert kertaa suvun miesten asioita ja kohtaloita. Paljon niihin tarinoihin kätkeytyykin. Vähitellen valokuviin uppoutunut mies huomaa olevansa nälkäinen.

Mitäs sitten muuta kuin juhlapäivän ruokaa valmistamaan. Ylpeänä isistään ja esi-isistään sekä elämänsä merkittävistä miehistä, Eevert juhlistaa kunnon kattauksella salissa. Saliin sitä ennenkin merkittävät vieraat ohjattiin kahvia ryystämään juurikin tuossa talossa missä Saimi piti tarkkaa komentoa.

Kaappien uumenista Eevert on etsinyt esiin isoäidin juhla-lautaset. Puhdistanut ne huolella ja kattanut oikein kauniisti, omaan tyyiinsä päivällispöydän.

 

 

Mainiot ovatkin miehen antimet. Paistia ja perunoita sekä raikasta salaattia. Ja jälkiruuaksi on ihan letun paistanut. Näyttää olla päällä itsetekemää mansikkahilloakin. Kyllä nyt jo ennen ruokailua vanhan miehen suu napsaa ja vesi herahtaa kielelle. Mikäpä sen parempi aperitiivi 😉

 

Hyvän ruuan päälle tarvitaan pienet unoset. Niinpä ystävämme siirtyykin makuukamariin ja tuttuun sänkyynsä.

 

 

Eevertin silmä osuu seinällä olevaan vanhaan valokuvaan. Taitaa olla samoita ajoilta kuin aikaisemmin tutkimansa kuvat. Eevert ottaa kuvan seinältä ja katsoo sitä. Kuvassa on Eevertin elämässä hyvin merkittävä mies. Kasvatti-isäksi voisi kutsua tuota pientä poikaa, josta aikanaan varttui mies josta tuli Eevertille niin tärkeä.

 

 

Jaa-a, jos oikein tarkasti katsoo, niin ei taida olla tämä tomera mies kovin ilahtunut kaiken maailman valokuvaajista ja tälläytymisestä kuvaa varten 🙂 Kukankin ovat vielä tuupanneet käteen. Kuvan kanssa Eevertillä on oikein hauskaa.

Kyllä ne vain ovat miehet tärkeitä, niin pienten poikien kuin tyttöjenkin elämässä.

Kiitollisena kaikille isille, isoisille, esi-isille, kasvatti-isille sekä kaikille niille miehille, jotka ottavat isän roolin silloin kun sellainen muuten puuttuu, Eevert laskeutuu päiväunilleen.

Hyvää isänpäivää kaikille miehille!

 

__________________________________________________________________________

Ministelyinnostus uuden skannerin ja valokuvakansion kanssa tuotti mukavaa tulosta Eevertin taloon.

 

 

Valokuvakehykset syntyivät soljesta ja tyttären talvitakin napista. Samaa pyöreää sarjaa tulee varmaan lisääkin. Valokuvakansio on vanhempi tekele ja siihen on taltioitu kuvia nukketalon tarinoiden mukaan. Vielä mahtuu lisääkin.

 

 

Lautasia olen koittanut tehdä pullonkorkintiivisteisiin moneen otteeseen. Mitään mainittavaa tulosta en ole saanut aikaisemmin. Nyt olin tyytyväinen aikaansaannokseeni ja niinpä Eevert sai puoli tusinaa arvostettua lautas-sarjaa käyttöönsä.

Nämä syntyvät muuten kohtalaisen vahingossa.

 

Ateriat kaikki Jatan käsialaa ja kaikki kuvat tällä kertaa Siipan ottamia omalla kalustollaan. Yhteinen harrastaminen on sitten mukavaa 🙂