Arki on taas koittanut suuren juhlan jälkeen. Oli se vaan hienoa katsella ja kuunnella taas vuoden jälkeen kaikkea työtä jota edeltävät sukupolvet ovat tämän maan eteen tehneet. On se vaan tärkeä asia, että maassa on rauha ja  yhdessä rakennetaan parempaa huomista.

Eevertin ajatellessa huomisen rakentamista hän samalla muisti että oli ottanut tehtäväkseen Joulupuun rakentamisen. Sen joulupuun johon ripustetaan lahjatoiveet kylän vähävaraisimpien jouluilon varmistamiseksi. Siispä tänään on viimein hyvä päivä lähteä kuusimetsään. Komea sen olla pitää, kun on niin tärkeä tehtävä, tuumii Eevert.

Eevert pakkaa hieman evästä reppuun ja varustautuu matkalle.

Mukaan otetaan saha ja kirves. Niiden avulla pitäisi kaatua komeampikin joulupuu. Muutamia Eevert oli katsellut kesällä metsässä kulkiessaan. Vieläköhän ne löytyisi, miettii Eevert ja huutelee Tenho-koiraa kaverikseen matkaan.

Tenho on heti valmis matkaan. Siitä ei ole mikään niin mukavaa kuin lähteä retkelle. Sen tarkka nenä on jo kertonut, että Eevertin reppuun on piilotettu makkaraa evääksi.

Ulkona on vielä hämärää kun kaksikko lähtee matkaan.

Reippaasti he askeltavat metsäpolkuja Taavitsaisen suvun metsään. Sitä on hoidettu ja varjeltu huolella jo vuosisatoja, joten Eevert nautiskelee kauniin metsän tunnelmasta täysin siemauksin. Metsäilmaa on hyvä hengitellä ja luonnossa liikkuminen virkistää niin kummasti.

Metsässä voi törmätä joskus myös muihin asukkeihin. Erään kerran kaksikkomme säikähti oikein kunnolla kun komea sarvipää lähti juoksemaan ihan vierestä. Metsä vaan kolisi ja tömisi kun se juoksi pakoon. Taisi säikähdys olla molemminpuolinen, hymähtelee Eevert muistolleen.

Pian ollaan jo täydessä umpimetsässä.

Tuossapa taitaa olla sopiva puu. Keitetäänkös ensin nuotiokahvit ja syödään eväät, kyselee Eevert Tenholta. Sehän sopii pikkukoiralle oikein hyvin.

Tulet syttyvät nopeasti kätevissä käsissä ja makkarapaketin antimet paistuvat tikunnokassa. Tuoksu suurinpiirtein huumaa pienen koiran ja se kiertää nuotiota taukoamatta vahtien, ettei makkaralle vain käy mitenkään huonosti.

Kuusen sahaaminen onnistui helposti. Nyt vain puu olalle ja kohti kotimökkiä. Puu tarvitsee vielä sopivan jalan ennenkuin sen voi viedä paikoilleen ja Suntio pääsee sitä koristelemaan kirjekuorilla.

Kotiin päästyään kaksikko oli mukavasti rasittunut. Taidetaan laittaa vielä sauna päälle ja lämmitellä siellä kunnolla, sanoo Eevert Tenholle. Tenho ravistelee päätään – antaa miehen vaan mennä itsekseen saunaan – parempi paikka löytyy takan edustalta. Sinne Tenho saa mukaansa puolikkaan sääriluun, jota järsiessä kuluu hyvinkin Eevertin saunomiseen kulunut aika.

Taavitsaisen talon väki on taas askelta lähempänä yhteistä jouluiloa.

Mikä sinulle tuo ilon tänä Adventin aikana? Löytääkö Eevert kuuselle sopivan jalan? Ja millaisia toiveita kuuseen ripustellaan?

__________________________________________

Kalenterissa on omia askartelujani sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden taidokkaita töitä. En erittele niitä erikseen. Jos ja kun löydät oman teoksesi kuvista, niin jätä siitä viesti yhteiseksi iloksi.