Tanssi tukee muistia ja tasapainoa ikääntyvillä ihmisillä, kertoi tanssinoettajani Tuula eläkeläisryhmän harjoituksissa ja laittoi meidät harjoittelemaan moninaisia askelsarjoja.
Pääsin syksyllä 2024 mukaan nykytanssiryhmään jonka tarjosi Helsingin Kaupunki Susanna Leinonen Companyn kautta. Se oli sellainen kerran elämässä ryhmä. Hieno mahdollisuus, jonne en olisi eksynyt ollenkaan ilman tuota tarjottua mahdollisuutta. Hyvä oli että lähdin. Pääsin myös melkein viikottain harjoituksiinkin, vaikka elämään tuli yhtäkkiä myös muuta täytettä.
Tutkimukset osoittavat, että tanssi tekee hyvää muistille, tasapainolle ja mielelle. Se yhdistää liikkeen, musiikin, uuden oppimisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tavalla, joka aktivoi aivoja monipuolisesti. Ja mikä parasta: tanssi ei vaadi huippukuntoa tai aiempaa osaamista. Riittää, että uskaltaa ottaa ensimmäisen askeleen.
Musiikki liikuttaa
Oletko huomannut, miten keho alkaa liikehtiä itsekseen, kun tuttu sävel soi? Vähintäänkin jalka lähtee vipattamaan musiikin tahdissa. Keho kaipaa ryhmiä Tanssiminen ei ole vain nuorten tai juhlatilaisuuksien asia – se on myös yksi parhaista tavoista tukea (ikääntyvän) ihmisen hyvinvointia.
Olen nuorena tanssinut paljon. Lähinnä kuitenkin seuratansseja. Humpat, polkat, valssit ja rokit sujuivat ihan ok tyylillä. Tanssiminen oli silloin harrastusta ja sitä saattoi jaksaa tuntitolkulla. Monet hauskat hetket on vietetty tanssipaikoilla ja tanssiravintoloissa. Ja mihin tanssi sitten lähes loppui. No, olen tullut naineeksi miehiä, jotka eivät tanssi, vaikka osaisivat 😀
Nykytanssiryhmä keskittyy liikkeeseen ja ryhmässä toistettaviin luoviin askelkuvioihin. Siinä ei tarvita paria, joten liittyminen ei ole parista kiinni.
Tanssi aktivoi aivoja ja suojaa muistia
Aivot rakastavat uuden oppimista. Kun opettelee uuden askelsarjan tai seuraa musiikin rytmiä, aivojen eri alueet joutuvat töihin – ja juuri tämänkaltainen toiminta tai harjoitus pitää muistia vireänä. On jopa todettu, että säännöllinen tanssiminen voi pienentää riskiä sairastua muistisairauksiin. Se voi olla niin kuin kuntosaliharjoitus aivoille. Tanssi tukee eri aivojen alueita kuten muistin ja oppimisen hippokampusta. Sieltä kumpuaa myös esille aikaisemmin opitut. Sanontakin sanoo, että minkä nuorena oppii sen vanhana muistaa 🙂
Tanssi yhdistää musiikin, liikkeen, rytmin ja uuden oppimisen – ja se kaikki tapahtuu yhtä aikaa. Etuotsalohko aktivoituu myös tanssissa. Sehän vastaa ihmisen tarkkaavaisuudesta, päätöksenteosta ja ongelmanratkaisuista. Näitä harjoituksia tuli tehtyä myös erikseen käsi- ja liikerataharjoituksina. Niissä mukaan tuli vielä pikkuaivot, joiden kautta säädellään motoriikkaa ja sen oppimista. Erityisesti epäsymmetriset liikkeet haastoivat oppimaan ja harjoituttamaan kehoa toimimaan toivotulla tavalla.
Liike tukee tasapainoa ja ehkäisee kaatumisia
Moni pelkää kaatumista – eikä syyttä. Olen itse mestasi lankeamaan milloin missäkin. Jalat voi pettää alta vaikka olisi paikallaan. Mitä enemmän tulee ikää, sitä hitaampaa on toipuminen. Siksikin tasapainoharjoitukset ovat olleet tanssivuoteni suuria iloja. Jokaiseen tuntiin niitä on liittynyt. Mukavalla, hauskalla ja rennolla tavalla.
Tanssin avulla harjoittaa monipuolisesti kehonhallintaa, vahvistaa lihaksia ja kehittää tasapainoa. Kun keho tottuu liikkeeseen ja liikkeen suunnan muutoksiin, se osaa reagoida paremmin myös arjen yllättäviin tilanteisiin. Viimeisillä tunneilla harjoiteltiin erään liikkeen osana kaatumista, tai melkein kaatumista. Totutettiin kehoa siihen että sitä kallistetaan eri suuntiin niin pitkälle kuin mitä tasapaino antaa mahdollisuutta ja sitten liikkeen ääripäässä vasta astutaan se tasapainon palauttava askel.
Ilo, yhteys ja itseluottamus
Tanssi tuo iloa. Se nostaa mielialaa, vähentää stressiä ja tarjoaa mahdollisuuden jakaa hetkiä toisten kanssa. Kun keho liikkuu musiikin mukana ja tuntee onnistuvansa, myös itsetunto vahvistuu. Nykytanssin ryhmässäni liike oli se pääasia, ei niinkään virheettömät koreografiat. Ruoska ei siis viuhunut tässä ryhmässä. Nauru sen sijaan raikui jokaisella harjoituskerralla.
Tämä ryhmä ei osaltani jatku enää syksyllä. Pitää löytää jokin uusi harrastus tai tanssiryhmä, jonne on vanhana, kankeana ja osaamattomana tervetullut. Tärkeintä monissa harrastuksissa on se että siihen syntyy sellainen imu tai suhde joka houkuttelee mukaansa ihan vaan sellaisena kuin on. Kehittyminen, uuden oppiminen ja kehostaan tai kehon liikkeestä nauttiminen ei katso ikää tai taitoa. Ihminen on luotu liikkuvaksi, on vaan löydettävä kuhunkin ikäkauteen tai olosuhteeseen sopiva muoto. Tanssi tukee muistia ja tasapainoa, mutta niin tekee varmasti moni muukin urheilun tai liikunnan laji. Ei muuta kuin kokeilemaan ja etsimään sitä omaa, uutta ja innostavaa.
Muualla kirjoitettua
Lääkärilehti: Miten tanssi vaikuttaa mieleen ja aivoihin
Aikaisemmin kirjoitettua
Nyt on sinun vuorosi
Mitä hyvää sinä ammennat itsellesi harrastuksesi kautta? Mitä harrastat? Milloin olet löytänyt rakkaimman harrastuksesi?
4 Responses
Olen aina halunnut (tai olisin…) osata tanssia ja harrastaa tanssia, mutta lukuisista yrityksistä huolimatta se ei ole ollut yhtään minun juttuni. Sen sijaan kaikenlainen muunlainen liikunta on kyllä elämän varrella vienyt minut mukanaan: ryhmäliikunta (ei rytmiset), cross training, voimatreenit., pyärily, kävely…
Liikunta kaikkinensa on hyvää mieltä tuottava, edistää laadukasta unta, virkistää mieltä. Tekee monenlaista hyvää.
Kaikki liikunta on aina hyväksi ja tuottaa tullessaan paljon muuta elämälle tärkeää 🙂 Ollaan liikkuvia ja sosiaalisia, riippumatta aktiivisuuden määrästä muuten elämässä.
Tanssimista itsekin rakastan. Olen harrastanut enimmäkseen nykytanssia ja balettia, en niinkään paritanssia. Tiesin monista tanssin terveysvaikutuksista, mutta en siitä, että se on myös hyvä muistiharjoitus.
Nykytanssi muotona ehkä erityisemminkin tukee muistia, sillä liikesarjat ovat monimuotoisempia. Sarjat toistuvat, mutta eivät symmetrisinä ja mukana on myös omaa luovaa tuotantoa. Hauskaa ja mukavaa.