Missä olit silloin heinäkuussa

Via Per Aspera Ad Astra – blogissa on ollut meneillään kiinnostava sarja: Missä olit silloin? Viimeisin artikkeli on heinäkuun muistoja reissuista ja tapahtumista. Se johdatti minut uudelleen selaamaan arkistoja ja valokuvakansioita. Tällä kertaa katselin heinäkuun kuvia takavuosilta.

Omista kuvistani voisin laittaa vuorikuvia riittämiin. Aina vuori, sijainti vaan vaihtuu. Mukanani on puolison lisäksi usein myös Eevert Taavitsainen. Hän kulkee repussa kyytiläisenä ja jos jotakin kiinnostavaa tapahtuu, niin hän pyrkii esille kovaa kyytiä. Eevert on yleensä siellä missä tapahtuu.

Tänään saa Eevert suunvuoron ja kertoa vähän kuulumisiaan vuosien varrelta.

Muistoja ennen koronaa

Tarinan aloittaa Remu Aaltonen, joka piti pienen turinatuokion Eevertin kanssa 2016. Hyvin muistiin painunut hetki Remun kanssa Helsingissä. Työn merkeissä oli tulossa tapahtumaa, johon muusikko nivoutui selkeästi. Siispä tarinoimaan. Tämä kuva on osa Eevertin fanikuvasarjaa ja siksi ansaitsee paikkansa tässä.

Missä olit silloin heinäkuussa. Kuvakollaasissa nukke Eevert Taavitsainen on Remu Aaltosen kanssa sekä Italiassa, Itävallassa sekä Englannissa.

Italia ja Itävalta on usein kutsunut koluamaan eri paikkoja. Italiassa ollaan autoretkellä ja Eevert on varustautunut hyvin lesottamaan avoauton kyydissä. Hienon hatun ja kaulaliinan Eevert sai ystävältäni ja työtoveriltani Mimmalta. Samana vuonna lomailtiin hetken aikaa myös tuttavaperheen kanssa. Heille Alppien maisemat olivat melko uusia kokemuksia.

Eevert on ollut melkoinen influensseri ja on pitänyt poseerata paikassa jos toisessakin. Aina se herättää huomiota ja jaksaa kanssaturisteja huvittaa. Välillä miehen selkään päätyy reppu (puolison vanhan käsineen keskisormi) ja patikointi kutsuu. Alppien rinteillä on hyvä kulkea. Kelpo polkuja riittää jokaiseen kuntotasoon.

Kerran Eevert päätti kokeilla myös englantilaisilla Narrowboateilla matkailua. Mukana oli myös lemmikkikoira Tenho. Siitä kerroin kesäkuun artikkelissa enemmän. Kurkkaa sinne, jos Narrowboatit ovat sinulle vieraampia.

Ja koronan jälkeen

Niin se vain on että koronavuodet näkyvät monella tapaa omien muistojen ja reissujen osastollakin.

Missä olit silloin heinäkuussa. Kuvakollaasissa Eevert nukke maisemissa Itävallassa. Viimeisessä kuvassa koira.

Vuonna 2022 Eevert teki reissullaan myös taidehankintoja pikkukappeliin. Usein reissuilla katsastetaan pieniä asioita ja niinpä Eevertin talot ja pikkukappeli ovat täynnä muistoja kiinnostavista paikoista eri paikoista.

Jäätiköt ovat Eevertin sydäntä lähellä. Tiedetään, ja myös Eevert on retkillään havainnut, että ne sulavat tasaiseen tahtiin. Vielä niitä on jäljellä ja moni pääsee heinäkuussakin laskettelemaan tai laskemaan rengasliukumäkeä vaikka Hintertuxin jäätiköllä.

Vuonna 2024 Eevert patikoi paljon, mutta jätti poseeraukset vähille. Sentään jotakin oli jäänyt talteen, tosin videon muodossa. Laakso oli yksi kauneimmista mitä on kuljettu. Kapea ja jyrkkäreunainen. Näihin maisemiin pääsee vain itse kävellen.

2025 reissusta Eevert jäikin pois. JOKU oli unohtanut laittaa matkamiehen reppuun kotoa lähdettäessä. Siitä kyllä kuultiin kun kotiin palattiin. Tosin siltä reissulta jäi myös tärkeitä lääkkeitä kotiin lähtöhumussa ja niitä sitten postiteltiin ja tutkittiin huumekoirien avulla monessa maassa. Tulivat lopulta perille. Se on ihan oma tarinansa sitten jossain kohti.

Näistä voisi päätellä että leikin nukella kaiken aikaa. Ehkä leikinkin. Miniatyyrit ovat olleet osa elämääni tällä vuosituhannella. Alkuun rakennellen taloja (joo, niitä oli 5 parhaimmillaan) ja tarinoiden eri sukujen sekamelskassa. Tällä hetkellä harvakseltaan, mutta ajatukisissa on virkistyä silläkin saralla.

Viimeinen kuva on Rovaniemeltä tältä vuodelta. Piipahdin siellä muutaman päivän ja sain viettää aikaa molempien tyttärieni kanssa pitkästä aikaa. Karvakuono on Paju, joka oli hyvin tiiviisti mukana.