Viime viikkoina olen pohtinut kuinka lisätä omaa hyvinvointia nukkumalla paremmin ja palauttavammin. Nukkuminen ei aina ole yksinkertaista. Unirytmi elää herkästi omaa elämäänsä ja saattaa mennä sekaisin siihen maailmaan nähden missä elän.

Elämässä on rytmi, mihin meidän tulisi sopeutua. Se on esimerkiksi koululaitoksen rytmi. Se mukaan pääosin moni asia alkaa tai päättyy vuodenkierrossa. Toisena näkökulmana voi ajatella työelämä- tai koulupäivärytmiä. Usein se tarkoittaa sitä, että mennään töihin tai kouluun aamulla ja palataan kotiin työajan jälkeen. Yhdessä ajatustavassa vuorokausi voidaan ajatella kolmeen osaan: 8 tuntia unta, 8 tuntia työtä ja 8 tuntia aikaa kaikelle muulle. Onnistuuko?

Ihmisen sisäinen kello ja ulkoinen 24h aikataulu eivät aina ole synkronoitu mitenkään yhteen.

Pandemia ja sen mukanaan tuomat muutokset totutussa perus arjessa ovat myös tehneet muutoksia päivän rytmiin. Etätyö mahdollisti myös sen, että teki töitä enemmän, kun työmatkat jäivät pois. Omassa työssä pahin aika sekoitti koko paletin täysin. Oli vain työtä ja unta. Uni ei palauttanut kehoa eikä aivoja ja silloin ei voinut enää parantaa omaa hyvinvointia nukkumalla. Vähitellen moni muu asia kehossa ja mielessä kuormittuu. Unella on tärkeä merkitys.

Palautuminen tietoiseksi osaksi elämää

Ihminen tarvitsee sekä kuormitusta, että lepoa voidakseen hyvin. Tässäkin näyttäytyy kaikkialla vallitseva rytmi. Jos ajatellaan luontoa niin, olemme huomanneet kuinka luonto asettuu lepotilaan syksyllä. Talvi kerätään voimia ja keväällä elämä kukoistaa kun tulee sen aika. Ihminen toimii samoin, meillä on vain tapana koittaa itse säädellä luontaista rytmiä. Joskus kiireinen elämä tai koetteleva lapsiperheaika ei anna mahdollisuutta pitää huolta itsestään niin paljon kuin olisi tarpeen. Niin pärjää kyllä tietyn ajan, mutta jossakin kohtaa tulee esiin tilanne, jolloin keho ja mieli vaatii huolenpitoa. Yleistä taitaa olla sekin, että syntyy tarve tehdä elämäntapamuutos, joka muuttaa olennaisella tavalla totuttua arkea. On menty liian pitkälle huomioimatta itseä. Se on hyvä, että ihminen havahtuu siihen, mutta se on myös huono asia, koska on päässyt siihen tilanteeseen.

Tietoinen palautumisen huomioon ottaminen ja sille tilan löytäminen ennaltaehkäisee fyysisiä ja henkisiä liian kuormituksen mukanaan tuomia ongelmia. Palautumisen mahdollisuuksia voi joutua opettelemaan. Olen ehkä tottunut antamaan niin kaikkeni, että tunnen syyllisyyttä jos jätän jotakin pois ja hoitamatta. Se on ensimmäinen askel oman hyvinvoinnin kohentamisessa, että hyvillä mielin antaa aikaa itselleen.

Miten lisätä hyvinvointia nukkumalla

Artikkelin alussa jo kerroin kuinka itse helposti kamppailen unirytmin kanssa. Se on ensimmäinen merkki itselleni, että on aika pysähtyä ja tarkkailla miten oikeasti palaudun. Uni ja nukkumunen on itselleni lähes pyhä asia. Niin merkittävä, että minulla on ollut läpi elämän jopa ongelmia herättää nukkuva ihminen. Olen siis tiedostanut sen, kuinka merkittävästä asiasta on kyse, mutta silti en ole löytänyt tyhjentävää ratkaisua siihen kuinka lisätä omaa hyvinvointia nukkumalla tai parantamalla olosuhteita jotta se on mahdollista.
Erilaisia unihygieniaa parantavia keinoja olen löytänyt elämäni varrella ja kokenut hyväksi. Tosin on huomioitavaa se, että sama keino ei aina ole se oikotie onneen. Elämä on kokonaisuus, niinpä myös korjaavat toimenpiteet voivat muuttua elämäntilanteen mukaan.

Omat vinkkini parantaa hyvinvointia nukkumalla

• Makuuhuoneen sisustus yksinkertaiseksi. Ei liikaa virikkeitä, sillä se on tarkoitettu nukkumiseen ja tietenkin rakasteluun, joka sekin auttaa rentoutumaan.
• Makuuhuoneen lämpötila viileäksi. Viileässä nukkuu paremmin. Jos on mahdollista pitää ikkunaa auki, niin joskus sekin on hyvä asia raikkaan sisään virtaavan ilman vuoksi.
• Makuuhuoneen pimentäminen nukkumisen ajaksi. Pimennysverhot ovat hyvä apu Suomessa, kun iso osa vuotta on valoisaa. Melatoniinia eli pimeähormonia erittyy pimeän aikana eli öisin. Rytmin sekaantuminen sekoittaa myös sen erittymisen. Riittävä melatoniinin saanti tasaa myös verenpainetta ja sykettä, joka tukee palautumista.
• Vuodevaatteiden muokkaus. Tyyny ja peitto sellaisiksi, että sinne väliin tuntuu oikeasti mukavalta pujahtaa ja keho saa riittävän tuen. Painopeitto on monelle ollut rauhoittava kokemus. Sellainen on omassakin käytössä.
• Ruoka- ja juoma vaikuttavat palautumiseen. Liian raskasta ateriaa kannattaa välttää myöhään illalla. Alkoholi vaikuttaa myös heikentävästi yöuneen ja sitä kautta palautumiseen.
• Riittävä veden saanti valveillaoloaikana. Oma kompastuskiveni. Vesi vaikuttaa kokonaisuuteen ja sitä kautta myös vireystilaan. Siitä kannattaa pitää huolta. Nälkä tai jano saattaa herättää keskellä yötä.,, jonka jälkeen uni voi katketa.
• Riittävä ja sopiva liikunta päivittäin.
• Huolten ja murheiden jättäminen pois ennen nukkumaan menoa. Elämä on täynnä kaikenlaista joka jää mieleen pyörimään. Näitä asioita olisi hyvä saada jätettyä ennen nukkumaan menemistä. Huolipäiväkirja voi olla yksi mahdollisuus keventää ja rauhoittaa nukkumaanmenoa. Kirjaan tai ajattelen asiani sinne eli tyhjennän mieleni. Lupaan palata niihin asioihin seuraavana päivänä jos on tarpeen. Väsyneenä huolet monikertaistuvat.
• Virikkeiden vähentäminen hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. Jollekin se on esimerkiksi elektronisten laitteiden pois laittaminen riittävän aikaisin. Jollekin toiselle jännittävän kirjan lukemisen päättäminen. Ehkä jokin sellainen tekeminen, joka lisää aivojen aktivoitumista ja ongelmanratkaisutarvetta on hyvä jättää seuraavalle päivälle.

Mitä keinoja sinulla on turvata riittävä uni?

Nyt on sinun vuorosi. Mikä on auttanut sinua nukkumaan tai nukahtamaan. Huonosti nukkuminen tai yöheräily on pitkään jatkuessaan haitallinen hyvinvoinnille. Siksi on merkittävää tehdä asioita oman unensa parantamiseksi.

Muuta hyvinvoinnista tässä blogissa

Kolme näkökulmaa, jotka vaikuttavat huomiseen

Sinun hyvä elämä

Follow my blog with Bloglovin