Tänään vietetään Suomen Itsenäisyyspäivää.

Ennen aamukahvia Eevert etsii eteisestä Suomen lipun jonka käy nostamassa salkoon  päivän kunniaksi.

Itsenäisyyspäivää on vietetty vuodesta 1919 lähtien. Virallinen juhla- ja vapaapäivä siitä tuli kymmenen vuotta myöhemmin. Tämmöisellä eläkeläisellä, niinkuin Eevert päivän anti on enemmänkin juuri tuo juhlapäivään keskittyminen. Kaikki päivät kun ovat vapaita, vaikka siltä ei aina tunnukkaan. Ennen tuli oltua vieraan palveluksessa, mutta nykyisellään sitä työllistää itsensä ihan kuin huomaamatta naurahtaa Eevert suunnistaessaan pihalle lipputangin tuntumaan.

Lippu nousee arvokkaasti ylös Tenho-koiran seuratessa toimenpidettä tarkasti. Kun lippu kolahtaa salon päähän niin koirakin haukahtaa sen merkiksi että valmista tuli.

Lipunnoston jälkeen Eevert palaa keittiöönsä ja valmistaa aamukahvia. Tänään ei mikä tahansa kahvi olekkaan keittovuorossa vaan juhlistaakseen päivää hän on ostanut kaupasta paketillisen Presidentti-kahvia.

Alunperin se oli nimeltään Sekoitus n:o 26 ja tuli myyntiin samaan aikaan kun Itsenäisyyspäivästä tuli yleinen juhla- ja vapaapäivä vuonna 1929 ja sai arvoisensa nimen Presidentin sekoitus. Samana vuonna Paulig täytti 25 vuotta ja kahvista tuli juhlavuoden kahvi. Näin kaikki kiertyy elämässä toistensa ympärille mietiskelee Eevert suloisten tuoksujen vallatessa pikkuisen keittiön.

Päivä kuluu rauhallisesti. Aina välillä Eevert kurkistaa että lippu on asianmukaisesti paikoillaan. Joka kerta ikkunasta kurkistaessaan tulee hymy huulille. On se vaan kaunis lippu.

Päivän himmetessä Eevert laittaa iltaa varten valmiiksi kynttilöitä laitettavaksi ikkunalaudoille. Itsenäisyyspäivänä 6.12. on tapana sytyttää kaksi kynttilää ikkunoille. Kynttilöillä on monta tarinaa. Yksi niistä kertoo että se juontaa juurensa vanhaan eurooppalaiseen tapaan sytyttää ikkunalle kynttilä valtakunnallisten merkkitapausten juhlistamiseksi. Tapa myös loi väliaikaisen katuvalaistuksen muuten huonosi valaistuille kaduille.

Suomessa kynttilät ovat valaisseet pimeän vuodenajan juhlia 1700-luvulta alkaen. Kynttilät sytytettiin ikkunoille kuningasperheen merkkipäivinä ja kuninkaallisten vieraillessa maassa. Venäjän vallan aikana kynttilät sytytettiin tsaariperheen kunniaksi. Ja ajan saatossa myös monien muiden tapahtumien aikana.

Itsenäisessä Suomessa kynttilät liittyivät uuteen kansalliseen merkkipäivään, itsenäisyyspäivään. Itsenäisyyden liitto ryhtyi ajamaan asiaa 1920-luvun lopulla. Nykyisin kynttilöiden poltto onkin vakiintunut itsenäisyyspäivän näkyvimmäksi tavaksi. Nykyikkunoilla taitaa olla suurimmaksi osaksi shkökynttilöitä, jotka ovat monesti turvallisempia kuin oikeat kynttilät joita ei valvomatta saisi polttaa ollenkaan.

Illalla Eevert katsoo monien suomalaisten kanssa presidentin vastaanottoa ja vieraiden pukuloistoa. Jaa-a, tänään ei linnassa juhlitakkaan. Presidentinlinna on kunnostustöiden takia pois käytöstä. Se ei juhlamieltä haittaa sillä niin tässä kuin kaikessa muussakin se varsinainen asia on tärkeämpi kuin mitkään puitteet.

Hyvää Itsenäisyyspäivää!