Eevert nauttii aamukahviaan keittössä. Aamu on vielä hämärä. Juuri tällaiset aamut ovat Eevertin mieleen. On niin mukavaa katsella ja kuunnella kuinka hiljalleen kylä herää päivän puuhiin. Eevert sytyttää kynttelikön toisen kynttilän ja hetken hiljentyy katselemaan kynttilän liekkiä. Tänään on toinen Adventtisunnuntai ja samalla Itsenäisyyspäivä. Siinä on kerralla juhlaa moneen tarpeeseen, tuumii Eevert lukiessaan päivän lehteä. […]
Read moreAamun sarastaessa ja Eevertin vielä loikoillessa hetekallaan ulko-oveen koputellaan. Kuka ihme siellä koputtelee tähän aikaan? Eevert etsii tohvelit jalkaansa ja lähtee eteistä kohden. Voisihan tuo sisälle tulla kutsumattakin, sillä Eevertin ovi ei ole koskaan lukossa. Oven takana on Suntio. Mitä ihmettä. Mies on päässyt vasta eilen sairaalasta ja nyt jo täydessä touhussa. Tänään tarvitaan sinun apuasi, […]
Read moreAamukahvia juodessaan Eevertille tulee kummallinen olo. Ihan kuin jotakin pitäisi muistaa, mutta ei millään muista. Asia jää pyörimään mieleen eikä jätä miestä rauhaan. Eevert kaataa itselleen vielä yhden personkupin, ihan vain siksi, että jos kahvi kirvoittaisi muistin niin, että vaivaava asia selkiintyisi. Pikkukoira Tenho huomaa, että isäntä miettii kovasti jotakin ja on selvästi unohtanut aamiaisen antamisen. […]
Read moreKalenteristaan Eevert huomaa, että tänään on kyläyhdistyksen kokous Eeverttilässä. Sitä varten täytyy laittaa vähän tarjottavaa, suunnittelee Eevert innoissaan. Onneksi on vielä aikaa. Pian on mies taas työn touhussa pikkuisessa keittiössään. Jauhot ja rasvat muokkaantuvat taikinoiksi ja lopulta herkullisiksi leivonnaisiksi. Tänä vuonna on ollut hyvä mustikkavuosi, niinpä Eevert hakee kätköistään kauden satoa. Hyvät tuoksut leviävät koko taloon. […]
Read moreTaas se on uusi aamu ja päivän seikkailut edessä, tuumii Eevert herättyään. On se vaan hieno asia että saa terveenä herätä uuteen päivään. Mitä nyt vielä hieman (hieman enemmän!) lihaksia kivistää eiliset aherrukset. No, se nyt on kumminkin ihan vain tervettä kipua, lohduttaa Eevert itseään. Sen verran kehossa tuntuu, että mies päättää nauttia aamiaisen hieman […]
Read moreEevert kolusi varastossaan hetkenaikaa ja varustautui sieltä ottamillaan ämpäreillä ja lapiolla. Pian oli mies jo kulkemassa metsätietä eteenpäin. Askeleet olivat määrätietoisia ja matka eteni sutjakkaasti. Pikkuiset linnut sirkuttivat kulkijalle tervehdyksensä. Ne tunsivat Eevertin, sillä niin monena vuonna Eevert on pahimman talven ajan antanut niille lisäravintoa talviruokintapaikoilla. Pian mies saapuikin jo pienelle hiekkakuopalle. Se oli Taavitsaisen […]
Read more