Piparkakkutaikinan tekeminen varhain joulukuun alussa kuuluu asiaan. Eevert on usein laatinut valtaisan taikinan, josta sitten pienet ystävät ovat saaneet leipoa pipareita kun ovat taloon tulleet. Niinpä ovela Eevert saa pitkin joulukuuta talonsa täyteen joulumausteiden tuoksua. Tänään onkin tulossa nuorta väkeä mukaan piparitalkoisiin.  Se on aina mukava päivä, kun yhdessä paistellaan ja rakennellaan taikinasta vaikka mitä ihmeellisyyksiä.

Piparit kuuluvat lähes jokaiseen joulupöytään. Ruskean piparkakun takaa paljastuu melkoinen kulttuurihistoria. Pippurilla maustetut ja hunajalla makeutetut leivät tulivat Eurooppaan ristiretkeläisten mukana. Piparkakun nimi viittaa monissa kielissä pippuriin. Keskiajan Euroopassa piparkakku oli eksoottinen ja kallis herkku, koska sen valmistukseen tarvittiin harvinaista maustetta, pippuria. Uutuus ei päässyt pitkään aikaan kaiken kansan herkkupalaksi, sillä aluksi sen valmistus hallittiin vain luostareissa. Suomessa Naanatalin luostari on erityisesti kunnostautunut piparkakkujen tuotannossa aikojen alussa.

Tuoksuvaa ja mausteista piparkakkua pidettiin ensin lääkkeenä, ja niitä myytiinkin jos jonkinlaisten vaivojen parantamiseksi.  Suomalaisten pitokokkien leivonnaisvalikoimaan piparkakut ilmaantuivat melkein pari sataa vuotta sitten. Vasta viime vuosisadan alussa niitä ruvettiin tekemään kodeissa.

Eevertin taikinaan tulee aina reilusti pippuria ja moni niitä kutsuukin pippurikakuiksi. Täytyyhän talolla olla oma piparireseptikin jos kerran on ikivanha taikinajuurikin.

Eevertin äiti teki pipareita metallisilla muoteilla. Niitä löytyi talosta jos jonkin muotoista ja kokoista. Perinteisten possujen ja tonttu-ukkojen lisäksi löytyy varmaan kaikki mahdolliset kulkuneuvot ja eläimet. Joskus niitä laskettiin ja löydettiin toista sataa erimuotoista muottia. Eipä tarvinnut jouluna kahta kertaa syödä samanmuotoista piparia.

Eevertiltäkin löytyy Munchenista saakka tuotu piparimuotti. Sillä mies taikoo ensimmäiset maistiaiset tälle joululle. Piparitalonkin on saanut rakennettua koristeeksi.

Eevertin perinnetaikina kulkee nimellä Liimataisen piparkakut.

Liimataisen piparkakut

425 g voita

425 g sokeria

1 kg hienoja vehnäjauhoja

2 dl kuohukermaa

4 tl soodaa

Mausteseos:

2 dl siirappia

2 tl kanelia

2-3 tl jauhettua maustepippuria

1 tl jauhettua neilikkaa

2 tl jauhettua inkivääriä

Huoneenlämmössä pehmennyt voi ja sokeri vaahdotetaan, mieluiten käsipelillä vanhalla puukauhalla.

Siirappi kiehautetaan mausteiden kanssa – ihana tuoksu leviää taloon. Voihin lisätään jäähdytetty siirappi/ mausteseos ja kerma. Sooda sekoitetaan jauhoihin ja tämä lisätään edelliseen.

Taikina saa seistä voipaperiin käärittynä seuraavaan päivään viileässä paikassa. Säilyy tarvittaessa pitkäänkin viileässä tai pakastimessa, joten on tullut tehdyksi useampi annos kerralla. Kaulitaan ja muoteilla tehdään haluttuja kuvioita. Uuniin noin 200 astetta ja paistetaan kauniin ruskeiksi.

Ja oikein hyvältä näyttävät nuorenparin työn tulokset. Tupa on täynnä sulotuoksuja, niin että Tenhonkin nenä uteliaana värisee keittiössä. Taitaa pikkukoirakin mielellään napsia piparimuruset jos sellaisia tipahtaa lattialle.

♡

Miten mahtaa Eevert nauttia piparkakkujaan? Millainen piparkakkumuisto sinulta löytyy?

♡

Eevertin joulukalenteriin ja sen kulkuun voit osallistua. Kirjoita kommenttiosioon arvelusi kysymyksestä tai ajatuksiasi siitä miten Eevertin joulupuuhat jatkuisivat tästä eteenpäin. Jouluna, 25.12.2010 kaikkien tarinanjatkajien kesken arvotaan Eevertin huolella valmistama joulupaketti.