Kotikulmien kevään venyessä ja pahan takatalven yllättämänä Eevert päätti lähteä visiitille lämpimämmille seuduille. Matkalippu Puolaan ja keskeisemmän Euroopan kevättä ihastelemaan.

Eevertin tukikohtana toimi Varsova. Rujoksi kuvailtu miljoonakaupunki osoitteutui omalla tavallaan viehättäväksi ja seikkailijalle sopivaksi elämyskohteeksi. Kulttuuri ja ruoka ovat olleet aina Eevertin sydäntä lähellä ja täällä niistä molemmista sai nauttia täysin rinnoin.

Ensiksi Eevert suuntasi vanhaan kaupunkiin (Stare miasto). Oikeastaa se on sekä vanha että uusi samalla kertaa. Se tuhoutui täydellisesti toisessa maailmansodassa. Kaupunki päätettiin rakentaa uudelleen samanlaisena kuin se oli ollutkin ja mittava uudelleenrakennustyö on yksi maailman massiivisimmista rekonstruktuoinneista.

Vanhan kaupungin tori on kesäaikaan suurta terassia. Ja mikä on istuskellessa auringon paisteessa ja nautiskellessa hyvästä juomasta ja ruuasta. Silmänruokaakin vanhalle herralle on riittämiin terasseilla ja kapeilla kujilla.

Puolassa on tarjolla hyviä oluita. Maassa on lähes sata panimioa ja näillä pari sataa olutmerkkiä tuotannossaan. Ei hullumpaa, maiskutteli Eevertkin terassilla kahden eri oluen aromeja maistellessaan. Tunnetuin puolalainen olutmerkki on  Żywiec, jonka juuret johtaa 1856 arkkiruhtinas Albrecht Fryderyk von Habsburgiin. Żywiecin rinnalla johtoasemasta nauttii Tyskie, jota on  Sleesiassa pantu keskeytymättä vuodesta 1469. Monilla suvuilla on ollut omia salaisia reseptejä oluenpanoon.

Varsovan kansallisstadion nousee uljaana kaupungin silhuettiin. Alkuperäinen stadion oli rakennettu tuhoutuneen Varsovan purkujätteistä ja palveli jalkapallon ystäviä vuosikausia. Jalkapallostadion laajennettiin vuoden 2012 jalkapallon Euroopan-mestaruus kilpailujen yhdeksi tapahtumakeskukseksi ja samalla nimettiin uudelleen Kansallisstadioniksi. Kaikkialla kaupungissa oli nähtävillä lähestyvien arvokisojen merkkejä.

Varsovan lisäksi Eevert seikkaili myös Krakovassa. Krakova on siitä mielenkiintoinen kaupunki että siellä tuntuu miehellä olevan aina kiire. Tälläkin rekellä Eevert reippaaseen tahtiin kierteli Krakovan vanhan kaupungin katuja ja muureja. Ihasteli näkymiä ja kunnioitti edesmenneitä.

Wawelin kuninkaanlinna Vanhankaupungin kyljessä kohoavalla kukkulalla on puolalaisuuden pyhä paikka. Täällä asuivat kuninkaat Puolan mahtavuuden aikana ja tänne heidät on myös haudattu katedraalin katakombeihin. Vanha kuninkaanlinna on nykyisin museona. Wawelin linnan kukoistuskausi ajoittuu 1300-1500-luvuille. Linnan yhteyteen rakennettiin katedraali. Nykyinen katedraali on kolmas paikalle rakennettu: ensimmäinen rakennettiin jo 1000-luvulla, toinen sata vuotta myöhemmin ja nykyisen rakentaminen aloitettiin 1300-luvulla. Se on Krakovan arkkihiippakunnan tuomiokirkko.

Krakovasta matka jatkui hieman synkempiin paikkoihin.

Saksa miehitti Puolan syksyllä 1939. Keskitysleirin perustamiskäsky annettiin huhtikuussa 1940 ja Rudolf Höss nimitettiin   komentajaksi. Auschwitzin leiri perustettiin alun perin puolalaisia poliittisia vankeja varten.  Auschwitz-Birkenaun-keskitysleirissä menehtyneistä noin 1,5 miljoonasta ihmisestä valtaosa oli juutalaisia.

Hiljainen mies palasi takaisin Varsovaan – omaan tukikohtaansa ja mietiskeli kaikkea kokemaansa sydämessään.

Murheellisten muistojen lisäksi matkaan tarttui myös joukko mieltä kohottavia elämyksiä. Taitavia katusoittajia ja taiteilijoita löytyi kummankin kohdekaupungin kaduilta riittämiin.

Niitä kuunnellessa ja katsellessa sai ihmetellä ihmisten kykyä luoda kaikkea kaunista ja hyvää mieltä tuottavaa. Luovuudessaan ihminen on ainutlaatuinen.

Makoisia tuliaisiakin oli tarjolla riittämiin. Varsinaisia taideteoksia löytyi pienestä piparkakkukaupasta. Leipuritaiteilija loi piparitaikinasta vaikka minkälaisia ihanuuksia. Syödä niitä ei Eevert raaskinut, mutta ihasteluun ne sopivat oikein hyvin.

Muistoissa säilyy myös Puolan erinomaiset ateriat. Eevertin hotelli tarjosi ensiluokkaisen aamiaisen joka aamu. Vanhana kulinaristina Eevert heräsi aikaisin ja asettautui nauttimaan aamukahvia ja notkuvien pöytien antimia ikkunapöytään.

Hyvää seuraa ja heräävän kaupungin tapahtumat. Mistäpä sitä enemmän nauttisi joutilas mies.

Hotelli sijaitsi pääkadun päässä. Aamiasravintolan ikkuna avautui suoraan kadulle. Hiljalleen kolmanteen kahvikupilliseen mennessä kadut olivat täyttyneet työmatkalaisista ja kulkijoista.

Maukasta ruokaa oli tarjolla runsaasti. Ravintoloiden ruokalistat töyttyivät niin puolalaisista kuin länsimaisemmistakin herkuista. Kaikki taidolla ja rakkaudella laitettuna.

Perinteisempää puolalaista…. hmmmm…. makkaraa, lihaa, kaalia ja paljon muuta ravitsevaa…

Puolalaisen keittiön herkkuihin kuuluu myös kaikki maukkaat keitot. keiton lisukkeina ja sattumina valkoista makkataa ja keitetty kananmuna.