Tänään vietetään ensimmäistä Adventtia. Adventiksi kutsutaan aikaa ennen joulua jolloin valmistaudutaan suureen juhlaan. Valmistautua voi tekemällä erilaisia asioita tai vaikkapa miettimällä ja pohdiskelemalla joulun sanomaa ja kaikkea sitä mitä joulu erilaisille ihmisille eripuolilla maailmaa voi merkitä.

Joulua edeltää neljä odotuksen sunnuntaita – Adventtia. Tänään niistä on vuorossa ensimmäinen. Monet Adventti- ja joulukalenterit alkavat ja luukkujen sisään on jännittävää kurkistaa joka aamu.

Eevertin joulunodotuksen seuraaminen on samankaltaista kuin joulukalenterin luukkujen avaaminen. Joka päivä voi käydä katsomassa mitä pieni, vaaksan mitainen mies puuhailee ja kuinka hän valmistautuu jouluun.

Tänään on Eevertin kotikappelin vihkiminen käyttöön. Kappelin rakennushankkeen edetessä pieniä hetkipalveluksia on tullut vietetyksi, mutta varsinainen valmistuminen on alunperinkin ajateltu Ensimmäiseen Adventtiin ja joulukalenterin alkuun.

 

 

Aamuvarhaisella Eevert ja Suntio istahtivat aamukahvipöytään. Katselivat pitkään toisiaan ja hymyilivät tyytyväisinä. Melkein vuoden kestänyt rakentamisprojekti on hyvässä mallissa ja kyläläiset voivat saapua aloittamaan joulun odotusta. Aivan tiettyä iloa on miesten silmissä. Saattaapa olla jopa hieman kostuneet silmäkulmatkin havaittavissa.

 

 

Pian kahvin jälkeen Suntio kiirehtii tehtäviinsä. Vielä on laitettavaa ennenkuin kylän väki voi astua sisään. Viimeiseen viikkoon Suntio ei ole ketään laskenut kurkistelemaan valmisteluja.

Kappeli on saatettu joulukuntoon. Kuusikin löytänyt paikkansa pienestä kirkkosalista jo hyvissä ajoin. Musiikki soi hiljaisena ja juhlallisena. Tämä on aivan erityinen hetki.

 

 

Tervetuloa! Tervetuloa! Toivottelee Suntio Kappelin ovella ja ottaa henkilökohtaisesti jokaisen vieraan lämpimästi vastaan. Pian alkaakin pienen kylän väki olla valmiina. Muutama kumaus Kappelin vasta asennetulla vaskikellolla ja juhlat voivat alkaa.

Aluksi lauletaan virrestä 13 ensimmäinen säkeistö:

Nyt sytytämme kynttilän, se liekkiin leimahtaa.

Me odotamme Jeesusta, seimessä nukkuvaa.

 

 

Kappelin vihkijäisissä Suntion tärkeisiin tehtäviin kuului tekstin lukeminen. Arvokkaasti hän astelee eteen. Ottaa ison kirjan käteensä. Hieman röhistää kurkkuaan ja vakaalla, kuuluvalla äänellä lukee tutun tekstin Jeesuksen saapumisesta pääsiäisjuhlille aasin selässä.

 

 

Raamatunkertomuksessa kerrotaan kuinka ihmiset riemuitsivat ja iloissaan heiluttivat palmunoksia tien varrella. Sellaista iloa ja riemua Suntio ja Eevert toivovat jokaisen joulunodottajan sydämeen ja koko joukon palmunoksia ilon välittämiseen. Ehkä kuvitteellista, mutta oikeassa elämässä voisi käydä ilahduttamassa läheisiään ja kaukaisempiakin. Ilo on sellaista joka tartuu. Tartutetaankin iloa toisiimme oikein paljon tästä eteenpäin.

 

Tekstin jälkeen pienessä Kappelissa kaikuu Hoosianna-hymni.

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=SWkabAfC30I[/youtube]

 

.

Oikein hyvää adventinaikaa kaikille kyläläisille ja vierailijoille!