Aamulla Eevert sytyttää pöydälle tutun adventtikynttilän. Siinä se lämpimästi valaisee aamutoimia ja luo ihan omanlaisensa tunnelman keittiöön. On tämä joulunaika vaan niin lempeän oloista, hyrähtelee Eevert tyytyväisenä kahvin juonnin lomassa.

 

 

Eilen etsitty himmeli roikkuu katossa ja se lämmön vaikutuksesta hiljalleen liikahtelee ympäri ja taas ympäri toiseen suuntaan. Sitä katsellessa kuluisi aika paremmin kuin hyvin. Hieman se on tainnut aikojen saatossa kärsiä ja osia irrota himmelistä. Siitä huolimatta se löytää paikkansa joka joulu tutusta huoneenurkasta.

 

 

Kauan ei mies himmeliään voi tutkailla sillä pikku koira Tenho on jo tullut odottelemaan omaa aamiaistaan. Eevert laittaa koiralle annoksen nappuloita ja lupaa sitten päivällä ihan oikeata ruokaa. Vaikka taitavat nuo koirannappulat olla kyllä ihan oikeinta ruokia.

 

 

Tenho ei tunnu asiasta erityisemmin välittävän vaan häntä heiluen ottaa vastaan annoksensa. Aika sukkelaan se tuntuu katoavan. Eevertiä hymyilyttää. Tenho vaikuttaa usein siltä, että eväät on syötävä pika pikaa pois etteivät vain katoa jonnekin kesken kaiken. Touhua ja tohinaa riittää siinä puuhassa.

 

 

Eevert tutkii seinäkalenteria. Miksi kummassa siinä on tämän päivän kohdalle piirretty tähti? Pian asia muistuu mieleen. Kesällä tuli sovittua tälle päivälle hauskaa tekemistä ja siitä tuo merkintä kalenterissa on. Pitäisiköhän sitä ihan kirjoittaa ne merkittävät asiat kun enää ei tahdo muisti riittää pelkkien tähtihetki-merkkien muistamiseen, pohtii Eevert ilme kirkastuneena muistaessaan merkinnän sisällön.

Tänään on sitten mukava päivä tulossa. Ystävänsä, naapurin pojan kanssa, Eevert on suunnitellut pitävänsä askartelupäivän. Juuri tänään ja se sinne kalenteriinkin oli merkitty. Perinteisesti Eevert on  jouluisin lähettänyt joulutervehdyksen ystävilleen ja sukulaisilleen. Usein ne ovat omin käsin tehtyjä. Sillälailla tulee aina hetki ajateltua juuri kortin saajaa kun miettii mitä siihen oikein laittaisi ja kirjoittaisi.

 

 

Pian on kaikenlaista tarviketta esillä ja valmiina pöydällä. Sakset ja liimaa, kauniita kuvia ja korttipohjia. Rusettinauhoja (vähän likkojen juttuja, sanoo varmaan naapurin poika aavistuksen nyrpistäen nenäänsä) sekä kankaanpalasia. Kyllä näistä kelpo kortit saadaan tehdyksi.

Jokunen joulukoriste syntyy siinä sivussa myös ilahduttamaan ihan itseäkin. Sätkytonttuja tulee kaverin kanssa tehdyksi useampia. Niiden kanssa ystävyksillä on pitkät ajat hauskaa, kun pitää tarkistaa, että käsiä ja jalkoja liikuttelevat langat ovat sopivasti kiristettynä tontun takana.

Muutama tunti humpsahtaakin askartelun merkeissä ja miehet ovat oikeastaan aika yllättyneitä kuinka nopeasti aika kului.

 

 

Ruuanlaittoon on onneksi varauduttu jo aikaisemmin ja Eevert nopeasti saa loihdittua makoisan aterian. Siihen on hyvä päättää korttiralli. Vielä kun saa kaikkiin kirjoitettua osoitteet niin voikin koko pinon antaa posteljoonille kuljetettavaksi.

Illalla Eevert ripustaa veikeän sätkytontun kirjahyllyn päätyyn siitä sitä on mukava ohikulkiessaan nykäistä ja saada ukko hassusti sätkimään jalkojaan.