Talo on saanut vahdin ja Eevert kauan kaipaamansa seuralaisen. Eevertin lapsuuden kodissa oli aina eläimiä. Koiria ja kissoja sisällä ja muita kotieläimiä navetassa. Eevert on ollut hyvin eläinrakas, vaikka ajoittain niitä onkin joutunut kovasti miettimään allergioiden vuoksi. Talo kaipasi kuitenkin reipasta vahtia ja paikka täytettiin kun pieni suloinen pentu katseli suoraan silmiin Vuokatissa.

♡

♡

Muistot heräsivät elämään nopeasti, sillä jossakin vaiheessa kotoa löytyi seitsemän (7) kissanpentua ja kahdeksan (8) koiranpentua. Silloin pienten tassujen viuhuna peitti talon ja pentuja oli jokaisessa mahdollisessa paikassa. Pennut menivät vauhdilla paikasta toiseen, mutta kun virta loppui, niin se loppui kerralla. Ne kaatuivat suorilta jaloiltaan ja vauhdista väsyneinä nukkumaan juuri siihen paikkaan missä olivat.

♡

Karjalan karhukoira Siru oli monen mielestä tyhmä kuin saapas ja lempeä kuin lammas, paitsi silloin kun se näki saksanpaimenkoiran. Silloin Sirussa heräsi metsästäjänvaistot ja hetkessä sen luonto muuttui. Siru puhahti kerran, kävi päälle kuin yleinen syyttäjä ja hyökkäsi kimppuun hetkeäkään empimättä. Kerran mökillä se ajoi täysikokoisen saksanpaimenkoiran vauhdilla emäntänsä syliin turvaan.

Lehmistä Siru piti. Kokosi ne laumoihin jos vain pääsi laitumelle. Taisi olla entisessä elämässään paimenkoira.

♡

Eevertin koira taitaa olla vielä aivan nimetön! Mikä mahtaisi olla hyvä nimi vanhan miehen ystävälle?

♡

Käyttöön tulevan nimen ehdottajalle luvassa pikkuinen kesäyllätys kiitokseksi. Nimikisa jatkukoon toukokuun loppuun.

♡