Vanhojen tavaroiden seasta paljastui vanha silitysrauta. Se oli peräisin hyvin kaukaa. Eevertkään ei muistanut sitä käytetyn kovinkaan usein. Rauta lämmitettiin liedellä ja se pidettiin lämpimänä kuumilla hiilillä jotka sen sisään asetettiin. Isoäidin äiti sillä oli miesten pyhäpaitoja silitellyt kertomusten mukaan. Tutumpi Eevertille olin täysrautainen liedellä lämmitettävä painava rautamötikkä, jolla muisteli äidin silitelleen monet kerrat.

♤

♤

Sähköllä toimiva rauta tuli kotiin vasta paljon myöhemmin vaikka ensimmäiset sähkökäyttöiset silitysraudat tulivatkin markkinoille 1910 tienoilla. Alkuvuosina silitysrautoja oli Helsingissä käytössä kolmetoista.  Kovin vauhdikkaasti ne eivät valloittaneet perheen emäntien sydämiä.

Vuonna 1930 Helsingin kodinkoneet tilastoitiin väestölaskennan yhteydessä. Silloin kaupungissa on mm. 18 048 silitysrautaa ja 9 958 tomunimijää eli pölynimuria kotitalouksien käytössä. Paljonkohan niitä mahtaisi olla tänäpäivänä?

♤

Sähköiseen silitysrautaan liityy kipeä muistokin. Perheen äiti oli silittämässä keittiössä ja turvallisuuden vuoksi asetti raudan lattialle, koska pieniä lapsia juoksenteli ympärillä. Lapset olisivat saattaneet takertua raudan johtoon ja pudottaa sen päälleen.

Silitystyön päätyttyä äiti irroitti johdon seinästä ja jätti raudan lattialle jäähtymään. Hän ryhtyi laittamaan silitettyjä vaatteita kaappiin toisessa huoneessa ja oma pikku apulainen – silloin 2v – oli pian perässä alastomana ja silitysrauta tukevasti sylissä. Kuuma rauta poltti pahasti pienen neidon kyljen, vaikka hän ei sitä heti itse edes huomannut. Paistetun lihan haju herätti äidin huomaamaan vahingon. Vielä aikuisenakin perheen silitysapulaisella on näkyvissä raudan kärki kyljessä.