Eevertin talo kaipasi huonekasvia. Tai paremminkin halusin kokeilla kuinka sellaisen tekeminen onnistuisi. Eevertin sali on saanut melko suuren kasvin takan viereen, taitaa olla Kiinanruusu. Ainakin tuon tapainen harvahko ja harvakukkainen kasvi komeili entisissä työtiloissani.

Kovin helposti vielä rakentelen hieman liian suuria asioita nukkekotiin. En ole mitenkään pikkutarkka luonteeltani, joten se ei erityisesti edes haittaa. Huomaan vain että hiukkasen pienemmät asiat olisivat ehkä parempia tai sopivampia huoneeseen. Kaikki aikanaan ja ihan rauhassa vielä harjoittelen tekniikoita. Ja kyllä välillä harjoittelenkin, ihan nauruksi asti!

Kiinanruusu syntyi viinirypäle-terttujen varsista, maalarinteipistä ja maalista. Jokaisen lehden leikkasin maalaamisen jälkeen muotoonsa. Kasvi näytti hyvin harvalta, joten tein irtolehtiä vielä lisää ja liimasin runkoon ja valmiiden lehtien viereen. Kukat syntyivät jonkin koristepensaan kuivuneista kukinnoista jotka maalasin punaisiksi ja liimasin oksille. Ruukku on pesuainepullon korkki ja jokin tuntematon vara-osa Ikeasta. Multaa edustaa kahvinporot.

Tässä Kiinanruusu paikoillaan. Kuvassa se ei vielä kuki, nuppujakaan ei näy. Melko iso siis, vaan niin taisi olla esikuvansakin.

Ihan tässä 1:1 kodissani eivät viherkasvit viihdy. Tai viihtyisivät, mutta kukaan ei osaa niitä hoitaa niin että hengissä pysyisivät. Rairuoho rehottaa pöydällä ja bambukeppi pukkaa paria lehteä olohuoneen stereotason päällä. Siinä se sitten onkin. Silkkikukat ovat toimittaneet silmäiloa jo vuosia. Kunhan vähän pölyjä ravistelen välillä. Nyt omaan ihanan pienen pihan ja mielikuvissani saan sinne kukkia laitettua ja ne hengissä pidettyä. Ehkä niillä on paremmat edellytykset selviytyä kun ulkoilma ja luonto pääasiassa hoitaa. Vuosituhannen vaihteessa olimme vuoden verran poissa kotoa ja harvat huonekasvimme jäivät oman onnensa nojaan siksi aikaa. Vuoden jälkeen ne voivat paremmin kuin ikinä! Saivat kasteluakin 2-3 kertaa koko vuoden aikana. En ymmärrä.

Eevertin kotiin on tarkoitus saada kasveja enempikin, joten aloitan ahkeran harjoittelemisen… Olkoon Taavitsaisen talo edustamassa jotakin sellaista mitä tässä omassa arjessa ei ole 😉