Kappelilla on alkuvuotena ollut hieman kunnostustöiden tarvetta. Niipä Suntio on apulaistensa kanssa tehnyt pientä pintaremonttia niin Kappelissa kuin kirkkotarhassakin.

Kappeli on sähköistetty jälkikäteen eli sellaista mahdollisuutta ei ole rakennusvaiheessa otettu huomioon että jossakin kulkisi sähköjohtoja. Ja läpiviennit – mitä ne ovat?  Johdot ovat olleet Kappelin takana valtoimenaan, tosin piilossa katseilta.

Nyt piuhat piilotettiin isolta osaltaan vesiränniin, joka syntyi kardemummaputkilon halkaistusta puolikkaasta. Maastoon saa piilotettua loput piuhat hyvin.

Hautakiviveistämöllä syntyi kaksi läheisten kiveä uuteen muotoon. Kiviaines on Alppien liusketta, jota sai hyvin työstettyä saksilla ja hiekkapaperilla. Suntio ihmetteli suureen ääneen, että miten ihmeessä ne Alpit pysyvät kasassa kun huippujen kiviaines on tuota luokkaa.

Hyvin asettui kivi paikoilleen vanhemman muistomerkin viereen.

Menneiden sukupolvien muistomerkki on sekin kuin ikänsä paikoillaan ollut.

Illalla paloivat kynttilät koko kirkkotarhassa.

Aamulla oli kova pakkanen. Kanervat huurtuivat jopa sisätiloissa. Ja lunta satoi koko pienen kappelin ympäristön täyteen.

Puhdas valkea lumi on aina kaunista.

Pikkuinen kirkkotarha sai paljon uutta ilmettä muistomerkkien vaihtamisen kautta.

Kuvaus ja remontoimisajaksi Kappeli pääsi avoimempaan tilaan keittiön pöydälle. Normaalisti se on kirjahyllyssä ja näkymät voivat olla huomattavasti suppeammat.

Suntio sai joululahjaksi kauniin enkeliveistoksen, joka pääsi paikoilleen Kappeliin Hyvän Paimenen reliefin viereen. Lämmin kiitos Annelle 🙂