Eevert on innokkaasti opetellut tietokoneen käyttöä. Sähköpostit ja Twitterit ovat jo hallussa. Oikein mukava peli tämä on tuumaa Eevert vieressään ihmetteleville kissalle ja koiralle.

Ja taas kone kilahtaa. Sähköpostilaatikkoon on tullut postia. Mitähän siellä? kysyy Eevert uteliaana ja lähtee samoin tein tutkimaan asiaa.

Sieltä löytyy viesti. Eevert lukee postin ja hento puna nousee miehen poskille… ja kaulalle .. ja hikoiluttaakin kummasti. Kissa ja koira vilkaisevat toisiaan kuin ihmetellen mitä tapahtuu.

Eevert sulkee koneen ja hakee keittiöstä lasillisen vettä. Pian mies palaa koneen ääreen ja avaa se uudelleen. Siellä se on edelleen! Kirje ja ihan se on Eevertille osoitettu. Ei kenellekään muulle.

”Hyvä Eevert!
Minä olen Veera Karjalainen. Asun yhden vanhuudenhöppänän vanhanpiian luona hänen apulaisenaan. Hän teki minulle karjalaisen asun oman feresinsä kankaan tilkuista kun löysi minut kirpputorilta liian vähissä vaatteissa. Olen seurannut kun Pirkitta-täti katselee Sinun tarinoitasi netistä. Erityisen paljon tykkäsin joulukalenterista. Taidan olla vähän ihastunut sinuun, vaikka meillä onkin aika paljon ikäeroa. Minä olen 28 cm pitkä ja painan,
nooh eihän naisten painosta puhuta…
Lähetän Sinulle ihailijapostina kuvani!
Rakkain terveisin
Veera” 

Ja se kuva. Eevert klikkasi liitteenä olevan kuvan auki ja huokaisi syvään. Kovin on silmää miellyttävä ja korea tämä Veera!

Eevert uppoutui noihin sinisiin silmiin hyväksi toviksi. Heräsi tähän päivään vasta kun Tenho-koira tuuppasi kuonollaan miehen jalkaan.

Ja sitten Eevert muisti! Nythän on karkausvuosi ja on vaarana, että naiset kosivat. Mikäs päivä se olikaan? 24.2. ei vaan 29.2. vai miten se meni?

Karkauspäivänä vanhan perimätiedon mukaan Euroopassa ovat naiset kosineet jo kauan ennen kuin asia on rantautunut Suomeen. Engelsmannit pääsivät kyllä vähemmällä kuin pohjoisemmat kohtalotoverinsa, sillä siellä kieltäytyneet miehet hankkivat kosijalleen käsineet. Pohjolassa tarvitaan enemmän – hamekangas se pitäisi olla.

Veeralla on kyllä jo valmiiksi niin komea asu, että saisi hakea pitkään että löytyisi tarpeeksi laadukasta kangasta noin korealle naiselle. Näyttää olevan oikein taidolla tehty, pitsit ja kaikki, huokaa Eevert katsellessaan varmaan kymmenennen kerran Veeran kuvaa.

Tätä täytyy hieman tuumia, toteaa Eevert ja istahtaa takan ääreen. Ihastuminen ei taida olla ihan sama kuin kosinta, päättelee Eevert ja suunnittelee lähettävänsä Veeralle oikein mukavan vastausviestin  heti huomenna. Ettei vaikuta liian innokkaalta 🙂

Tuletko kanssani korkealle
pieniä hevosia katselemaan.
Tehdään tuohesta pienet länget
ja tullaan alas ja valjastetaan.

Ajetaan kissalla piispan pihaan
sanotaan niin, että ajateltiin:
pitäisi muutama lehmäkin olla
ja mentäis samalla naimisiin.

Lauri Viita

_____________________________________________________

Kiitos Pirkitta mukavasta postista ja kauniista Veeran kuvasta.