Paluu verstaalle
Viimeinkin on tullut hetki viivähtää odottavan kappelihankkeen kanssa tovi. Aamulla näytti olevan erinomainen sahauskeli, joten romppeet pihalle ja verstasta pystyyn. Lisäksi taloon on kaiken kesätouhun päätteeksi asettunut rauha ja levollisuus. Siispä penkinrakennus urakkaan kiinni. Suunnitelmiahan mielessä tehty jo alkukesästä.
Prototyyppipenkit pitäisi saada varsinaisiksi. Penkinpäiden samanlaisiksi tekeminen on tämmöiselle lankkumaalariaskartelijalle haasteellista. Vaan ei hätää. Aina on konsteja! Balsat (joista päädyt olin päättänyt tehdä) voidaan teipata yhteen ja sahata kerralla.

Kiinnitin kaksipuoleisella teipillä kolme kerrosta yhteen ja sahaten. Muuten oikein hyvä systeemi, mutta eihän niin saanut kuutta samanlaista päätyä. Siispä päätypinot yhteen ja ”korjailemaan” jälkeä. Kätevää tuommoinen kaksipuolinen teippi millä suitsait sukkelaan pistettiin homma pelittämään.
Tosi viksua olikin. Balsa on huokoista ja käyttämäni teippi jymähti sitten kunnolla kiinni. Hauraita palasia ei rikkomatta irti saa 😀
Ei kun uusiksi. Kerralla kuusi levyä yhteen maalarinteipillä ja sahaten kuvio uudelleen. Johan toimi konsti paremmin.

Istuinosat seuraavaksi. Kuviosaha ryhtyi tekemään vielä enemmän kuviota itsekseen, joten suoria päitä sillä oli turha yrittääkään sahata. Siispä istuinlautoja varten vanhat konstit esiin. Kilpaa sahailin naapurin omakotitalorakentajan kanssa jonkin aikaa.

Nyt on kasa passelia materiaalia työstettäväksi. Tulisikohan näistä kerralla valmista, vai pitääkö viritellä sahaa vielä uuteen palvelukseen. Pihalle paikoilleen jätin vielä varmuuden vuoksi. Sain sen kolisemaan ja terän viettämään pahasti, joten hieman säätöhommia tiedossa ennenkuin sillä uudelleen töihin pääsee.

Viimeistely on vielä hieman suunnitteluasteella. Kaivelin esiin varmuudenvuoksi Siipan pikkutyökalusarjan. Josko arvaisi huristella niiden kanssa…

Jatkoa pukkaa jahka pääsee hieman eteenpäin…