Suntio on Kappelilla ahkeroinut niin taitavasti, että ruoho jo viheriöi ja linnut laulelevat puissa: jo melkein kevät on!

Rakennuspuuhat ovai kaikkinensa hieman hitaahkossa vaiheessa, joten on hyvää aikaa kurkistella Suntion puuhia. Eevertin taannoin Lontoosta saamastaan paketista löytyi juuri sopiva penkki Kappelille. Siinä seinän vierustalla, auringon puolella on hyvä kesäpäivänä istuskella ja nauttia elämästään.

Suntio päätti heti kokeilla kuinka aamulehden lukeminen sujuu uudella penkillä.

 

 

Penkin jalat ovat kauniisti koristellut ja sopivat tyyliltään kirkkopuiston pissaavan pojan kanssa yhteen. Hieman kun aika tuo omaa patinaansa penkkiin niin istuvuus maisemaan on oivallinen. Penkki on painava. Sitä ei yksi Suntio millään siirrä paikasta toiseen. Joten saattaa jäädä myös vallattomalta ja keppostelevalta nuorisolta rauhaan. Metallinen penkki sopii mainiosti kirkkotarhaan.

 

 

Mahtuisi tähän kaverikin, tuumii Suntio hyvillä mielin. On se Eevert kovin ajattelevainen kun tilasi tämmöisen penkin levähdyspaikaksi. Monesti päivät Kappelilla ovat pitkiä. Suntion tapana on tulla aamuvarhaisella tarkastamaan että kaikki on kunnossa satunnaisten vierailijoiden käyntejä varten. Aina on pienessä Kappelissakin yhtä jos toista huolehdittavaa.

Tänä aamuna puutarhassa on puhjennut kukkaan kauniit ruusut.

 

 

Kukkiva ruusupuu on myös peräisin Eevertin Lontoon-paketista. Mikä paremmin voisikaan sopia vanhan Kappelin ovenpieleen kuin herkän heleä ruusupuu. Tätä on hoidettava tarkoin ja rakkaudella, huokailee Suntio asetellessaan ruukkua paikoilleen. Kylminä öinä se on vietävä vielä näin keväällä suojaan.

Jostakin muistin syövereistä mieleen muistuu vanha kansanlaulun tapainen ruususta. Niinpä Suntio avaa äänensä ja luikauttaa laulun kauniisti akustoivassa kappelissa. Melkein sitä luulisi että Pepe Willberg olisi saapunut Kappeliin konsertoimaan 🙂

 

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=-XUo-xGVfq0[/youtube]

 

Hyvää sunnuntaipäivää kaikille!