Neidon kanssa olimme ”uutta” autoa testailemassa Porvoossa. Ja pakkohan sellaisessa kaupungissa on poiketa pienessä hurmaavassa lelukaupassa. Siispä Riimikon ovesta sisälle ja miniatyyrejä tarkastelemaan. Muutama euro jäi kauppaan ja kotiin tuomisina vain ihan pientä tarpeellista.

 

Ilmeisesti valkoinen muovipullo on maitopullo, koska mukana tuli maitolasi. Minusta se on enempi Mehukatti-purkki, kunhan etiketin saan siihen liitettyä jostakin 😉

Laseja ei koskaan ole liikaa, eihän?

 

Eevert on ollut hieman hutilus ja onnistunut rikkomaan omia hienoja jalallisia viinilasejaan. Vahinko käy helposti kun liian ronskisti tarttuu siivoushommiin. Loput hienot lasit siirrettiinkin sitten pöydiltä vitriiniin ja sarjan jäännökset ovat sen jälkeen ehjänä pysyneetkin. Nämä uudet lasit ovat hieman paksumpia ja tukevampia. Toivottavasti säilvät ehjinä.

Rikkoontuminen ehkä hieman harmitti, koska yksi pieni lasi taisi maksaa saman verran kuin puntillinen Ikean isoja kokoja. Mutta ei kerrota siitä toisille, eihän?

Kalamajan tarpeisiin tarttui matkaan myös kauan palvelleet ja jo ruosteiset peltiämpäri ja vanha vanna.  Kyllä ovatkin ruostuneita. Täytyy niitä vielä hieman fixsailla ennen Kalamajaan asettamista. Etteivät vaan olisi Eevertin isoisänaikuista läkkipeltiä?

 

Semmoinen pikkuretkipäivä tänään. Ja kyyti oli tasaista ja etanatkin maittavia.