Eevert on päässyt hommiin pihalle. Kauan hän on miettinyt pienen puutarhan laatimista talonsa kupeeseen. Maa on ollut kovin autio ja tyhjä… vai miten se nyt meni… vai oliko se että alussa oli suo, kuokka ja Eevert. No suossa talonpaikka ei kuitenkaan ole, mutta paljon saa tapahtua että pientä plänttiä voi puutarhaksi kutsua. Jostain on kuitenkin aloitettava!

▼

▼

Aita pitää ehdottomasti rakentaa. Jonkun aikaa Eevert on jo kierrellyt lähikyliä ja tutkaillut minkälaisia aitoja on talojen ympärille rakennettu. Lopulta Eevert katsoi nähneensä tarpeeksi ja suuntasi varastoonsa etsimään käypää lautatavaraa. Ja ei kun sirkkeli soimaan ja lautaa pätkimään sopiviksi. Siinä sai mies sahata päivän ja toisenkin.

Viimein kasa oli valmis ja aitaelementtien sommittelu sekä kiinnittäminen oli käsillä. Lautamateriaali oli sekapuuta ja se kyllä näkyy lopputuloksessa. Eevertin mielestä eri materiaalit tuovat eloa aitaan ja antaa pienen pikantin sävyn muutenkin. Aita maalattiin valkoseksi niin sointuu sitten julkisivuunkin passelisti.

▼

▼

Siinä se nyt on. Aidattu pikkupiha, eikä juuri muuta.

▼

Pari kiveä ja pikkuinen vesiallas pihan perällä. Altaaseen Eevert suunnittelee laittavansa pienen suihkulähteen ja pari kalaa uiskentelemaan. Karppeja niiden täytyy olla, sillä karpit ovat lähellä Eevertin sydäntä monella tapaa. Aikanaan Aasiassa tuli seurusteltua useammankin karpin kanssa. Kesyt kalat antoivat silitellä itseään ja selkeästi kerjäsivät ruokaa kuin koirat konsanaan.

Iso kurpitsakin näyttää pihalla paistattelevan. Ei taida ihan hedelmätöntä maata sitten kuitenkaan olevan! Mitähän kaikkea sinne kesän aikana kasvaakaan! Onneksi Eevert on myös saanut komean kastelukannun, millä hoitaa orastavaa puutarhaansa. Kastelukannun ja kurpitsan Eevert sai ystävältään Minttulasta.

▼

Aita syntyi jäätelötikuista sekä kahden erilaisen bamputabletin palasista. Päälle akryyliväriä. Monta ohutta kerrosta – aikaisemmin opittua viisautta. Uusiakin oppimiskokemuksiakin taas löytyi. On niin vaikeaa muistaa varoa liima-valumia ”takapuolella”. Aitaa tehdessä takapuolikin on etupuoli toisella puolella, joten harmittavaa sottaisuutta nyt sitten aidassa on. Lisäksi toinen bamputabletti oli tehty liimaamalla ”rimat” harsokankaan päälle. Liimaus oli tiukassa, joten kaikkea kangasta ei nyppimällä saanut pois. Ja toki langanpätkät näkyvät aidan rakosista, jos osaa katsoa. Ja minähän osaan.

▼

Pihalla olevat kukkalaatikot syntyivät Neidon käsissä sunnuntai-iltapäivän ratoksi ja äidin iloksi. Kivet ovat kuivuneita viikunan kuoria harmaaksi maalattuna.