Eevertin pihassa rehottaa raparperi.

Hyvin on rehottanutkin jo vuosikausia. Ennenvanhaan puska oli vielä mahtavampi kuin nykyisellään. Eevertin isoäiti varsinkin oli kylänkuulu erilaisista raparperiin liittyvistä ruoka-asioistaan. Oli kuulema hyvinkin terveellinen kasvi. Siitä syntyi käden käänteessä mehuja, hilloja, simaa, kiisseliä jne.

Isoäiti toimitti raparperiä kylän kaupalle myyntiin. Ja aina sato myytiin hujauksessa ja kauppias kävi pyytämässä lisää varsia kun niin moni jäi ilman. Isoäidin mehukkaita raparperinvarsia kehuttiin Eevertin mielestä melkoisilla ylisanoilla.

 Eevertiä poikasena hieman nauratti ja ihmetytti koko raparperit. Isoäidin aikoihin talossa ei ollut kuin ulkohyyskä. Yöllä oli potta sängyn alla. Potan isoäiti sitten aamuhämärissä kippasi raparperien juurelle. Kesät ja talvet. Oli ainakin lannoitus kunnossa ja kasvit kukoistivat ihan tosisaan. Missään muussa pihassa ei sellaista kasvustoa nähnyt!

Niistä ajoista on aikaa. Silti raparperi on pysynyt Eevertin ruokavaliossa erityisesti kesäisenä herkkuna. Ennen keiteltiin siitä hilloja ja mehuja. Nyt vanhemmiten sokereita tulee muutenkin tarpeeksi, niin sadolle on tullut uusia merkityksiä.

 Eevert ottaa esille valkosipulia, omenoita ja chilipaprikoita. Näitä kun keittelee yhteen raparperin ja porkkanan kanssa, niin varmasti tulee hyvää lisuketta erilaisiin liharuokiin, tuumailee Eevert ja ryhtyy pilkkomaan tarvikkeita.

Siispä hetken aikaa keittiössä kuuluu keskittynyttä työn ääntä ja epävireistä viheltelyä jolle Tenho-koirakin ravistelee päätään.

 Hetkessä ainekset on pienitty ja iso kattila laitettu hellalle. Kaikki ainekset kattilaan ja pienen pieni tilkka vettä mukaan ja annetaan hautua. Vesi kielellä Eevert hämmentelee keitostaan ja unelmoi samalla kaikkia niitä herkkuja, joita maustaa kesäisellä chutneyllään.

 Aikansa keteltyään – jopa kahdessa kattilassa – tuote on valmista. Huolellisesti Eevert purkittaa ne ja laittaa osan viilenemään tämän päivän tarpeisiin. Täytyykin kutsua naapuri illalla grillailemaan. Tänään on niin kaunis ja kesäinen päivä, että oikein mielikseen siirtyy ulos valmistamaan ruokaa yhteiseksi iloksi.

 Ja ohjeet talteen, niinkuin Eevertillä on tapana silloin kun jotakin oikein merkittävää syntyy keittössä 😉

Ohje 1: porkkanaa, omenaa, raparperia, tuoretta inkivääriä, omenaviinietikkaa, minttua ja hunajaa.

Kuutioi porkkana, omena ja raparperinvarret kattilaan. Lisää tilkka vettä, palanen inkivääriä ja keitä, kunnes raparperit soseutuvat. Mausta omenaviinietikalla, hienonnetulla mintulla ja hunajalla.

Ohje 2: Raparperiä, chiliä, valkosipuli, sipuli, tuoretta inkivääriä, sokeria, valkopippuria, suolaa

Laita raparperipalat kattilaan. Halkaise chilipaprikat, poista siemenet ja silppua puolikkaat. Kuori ja silppua valkosipulinkynnet, sipuli ja inkivääri. Pane silput, sokeri, valkopippurit, suola ja etikka raparperipalojen päälle kattilaan. Kypsennä miedolla lämmöllä hauduttaen. Kaada puhtaaseen lasipurkkiin, sulje ja jäähdytä. Nosta jääkaappiin ja anna maustua vähintään pari päivää.

__________________________________

Kuvista löytyy paljon muiden harrastajien taidonnäytteitä. Saa hihkaista kun löytää omansa 🙂

Omaa taitaa olla vain puukko ja tarina – jossa on omakohtainen osittain 😉  Saa arvata miltä osin.