Leirin alku toi tohinaa alueelle. Hiljaisempi rakentelu ja valmisteluvaihe on jäänyt taakse ja Eevertkin päässyt varsinaisiin hommiinsa. Laumoittain saapuneet leiriläiset ryhtyivät kokoamaan telttojaan ja rakentamaan leirialuettaan oman näköisekseen.

Pian olikin maastossa telttaa jos minkälaista.

Leirin rakentelu on mukavaa puuhaa. Erilaisia taidonnäytteitä sai jälleen nähdä niin kokoamisessa kuin ensimmäisissä varsinaissa rakenteluissakin. Myöhään iltaan saakka pienoinen vasaroiden kilkuttelu ja lapioiden kaivuuäänet sävyttivät iloista leiripulinaa.

Illan himmetessä koko leiri kokoontui ensimmäiselle iltanuotiolleen. Huima oli tunnelma ja tapansa mukaan Eevertkin aivan herkistyi kun sadat lapset ja nuoret saapuivat iltanuotiopaikalle huutaen omien kyliensä huutoja. Se on aina hetki jolloin ihan vaan salaa pyyhitään silmäkulmaa. On niin urheilujuhlan tuntua.

Leirin johtaja, Eero Jokela avasi leirin sanoen: ”Tytöt ja pojat, tämä on teidän paikkanne ja tämä on teidän leirinne. Aikuiset ovat täällä teitä varten”. Se oli Eevertin mielestä hyvin ja ytimekkäästi sanottu.

Huima oli meno illalla. Niin Puhallinorkesteri kuin leirin pumppukin pitivät tunnelmaa yllä. Jokaisella kylällä on oma värinsä, niinpä iltanuotiopaikalla huomasi heti mistä pain ryhmät olivat tulleet. Kansallisuuksiakin löytyi melkoinen määrä. Yli kahdestakymmenestä maasta oli osallistujia saapunut paikalle.

Partaharjulla asustaa hirmuinen lohikäärme – Sylvesteri. Yleensä se on tiiviisti kotiluolassaan, mutta joskus jotkin leiriläiset ovat sen nähneet. Yhdessä taputtamalla ja lausumalla ”Sylje tulta Sylvesteri” se saatiinkin houkuteltua paikalle. Kutsusta innostuneena Sylvesteri sytytti avajaisnuotion. Lohikäärmettä Eevert hieman arasteli, sillä se oli tavattu jo aikaisemmin. Ja silloin oli pöksyt vaarassa kärventyä. Täytyy olla tarkkana jos lohikäärme vaikka sylkee tulta… ja onneksi tälläkertaa se osui miehen sijasta nuotioon!

Kauhean suuret tulipatsaat vain pölähtivät ja koko leiriläiskansa kavahti. Sinänsä Severi on kyllä ihan kiltti lohikäärme ja tulee oikein hyvin juttuun lasten kanssa.

Leirin kylillä on tunnusvärit. Leirin alussa jokaiselle leiriläiselle jaettiin helminauha jossa on seisemän oman kylän väristä puuhelmeä. leiriviikon aikana tehtävänä on tutustua muiden kylien asukkaisiin ja vaihtaa uuden ystävän kanssa helmeä. Lopussa pitäisi nauhassa olla seitsemän erilaista helmeä.

Tämä nuorukainen olikin jo ensimmäisessä tapaamisessa aktiivinen ja löysi heti monta uutta ystävää. Eevertkin sai vaihdettua yhden helmen ja tutustui samalla Pirjoon  hieman tarkemmin.

Ilta himmeni ja leiri hiljeni. Eevert vetäytyy hiljaksiin pesulle ja nukkumaan, sillä huomenna on jälleen uusi iloinen leiripäivä.

Lisää avajaistunnelmaa TÄÄLTÄ