Toinen Adventti
Suntio herää varhain ja päättää ottaa aamukahvit termospulloon mukaan Kappelille. Ensin paikat kuntoon ja sen perään on hetki aikaa nauttia kupponen vahvaa kahvia. Ajoittain Suntio ottaa kahvit mukaan ja nautiskelee hiljaisesta hetkestä ennen vieraiden tuloa. Siinä on jotakin omalla tavallaan juhlallista. Olla valmiina ja vain odottaa rauhassa.

Eipä aikaakaan kun kuusi on saanut oksilleen ensimmäiset koristeet. Suntio nauttii hiljaisesti saadessan koristella isoa kuusta. Miten se voikin tuntua niin hyvältä joka vuosi! Vanha höppänähän minä jo olen, naureskeli mies ääneen. Sanovat, että ihminen tulee lapseksi uudelleen vanhetessaan. Jos se näin mukavaa on niin, sopii hyvin. Vähitellen jokunen kuusenpallo löytää paikkansa oksilta.

Suntion askareet on pian tehty. Pienessä Kappelissa harvoin on isoja töitä olemassakaan. Niinpä hän istahtaa takapenkkiin ja kaataa termoksesta kahvit itselleen. Vielä on hyvin aikaa.
Kahvit juotuaan hän sytyttää ovelle lyhdyn. Siitä tulijat näkevät, että kaikki on valmista. Pian ääniä jo kuuluukin mäen alta. Tästä se taas käynnistyy – toinen adventti.

Kappelin kyntteliköön on sytytetty tänään kaksi kynttilää. Niihin kiinnitetään erityistä huomiota.
Toisena syttyvä adventtikynttilä on rauhan kynttilä. Maailma kaipaa rauhaa. Sotia, vihamielisyyttä ja sortoa on monessa eri maailman kolkassa. Lähempänä voimme kohdata kiusaamista tai ulkopuolelle jättämistä, mitä moninaisimmista syistä. Ihminen ja kansakunnat on luotu elämään yhdessä, sovussa ja rauhassa kaikkien kanssa. Se on vaan välillä niin vaikeaa.
Sytyttäessämme toisen kynttilän rukoilemme rauhaa maailmaan ja väkivalan sekä kiusaamisen loppumista.
Adventtikynttilänä rauha tarkoittaa myös omaa sisäistä rauhaa ja rauhoittumista, valmistautuessamme joulun viettoon. Näin se on levottomuuden vastakohta. Lopetetaan riidat, haukkumiset ja nimittelyt ja tehdään sovinto. Eletään rauhassa toistemme kanssa.

Rauhan ja sovinnon kynttilän merkitys jää mietityttämään montaa kappelivierasta. Aina ei ole helppoa olla kaveri toiselle tai huomioida muut silloin kun oikein kovasti tarvitsisi jotakin itselleen.
Kappelissa kajahtaa vielä komeasti päätösvirsi ja väki vähitellen siirtyy pihamaalle. Pihalle Suntio on sytyttänyt rakovalkean jonka ääreen kyläläiset jäävät vaihtamaan kuulumisia ja juomaan kuumaa mehua. Eevert ja naapurin isäntä toivat puut jokin aika sitten ja laativat asianmukaisen rakovalkean odottamaan seuraavaa juhlapäivää.

Kirkonmäet ovat kautta aikojen olleet kokoontumiselle ja yhdessä olemiselle luonnollisia paikkoja.
Suntio siirtyy etäämmälle ja huomaa kuinka hyvältä kaikki näyttää. Pieni kirkas onnenkyynel vierähtää poskelle. Huomaamattomasti hän pyyhkäisee sen pois ja siirtyy sisälle järjestelemään kappelihetken jälkeen taas kaikki paikoilleen.
Väki viihtyy tulilla pitkään ja jostakin on loppuhiillokselle löytynyt käristemakkaroitakin. Suntiokin saa yhden käteensä saatuaan kappelin järjestettyä. Suntion termospullossa on vielä monta kupillista vahvaa kahvia jaettavaksi.
Hautausmaalle moni on sytyttänyt kynttilöitä läheisten haudoille.

Toinen Adventti tuo rauhan. Hiljasen rauhan, jonka mukana on hyvä jatkaa elämää eteenpäin.
