Erilaisia haasteita liikkuu blogimaailmassa. Kaikkiin ei tule tartuttua, mutta tänään päätin tarttua Kolme asiaa -blogihaasteeseen. Tähän vaikutti oikeastaan se, että ajatus ei jättänyt minua rauhaan. Se vain palasi uudelleen mieleen ja ajatukset lähtivät askartelemaan lukemieni kirjoitusten löydöissä.
Jotakin mielenkiintoista ja kohtalonomaista on joskus siinä, että ajatus palaa johonkin tiettyyn kohtaan tai aiheeseen yhä uudelleen. Tässä en tarkoita mitään pakonomaista käyttäytymistä tai haitallisten ajatusten kierrettä, vaan ainoastaan taipumusta paluuseen. Ihan kuin jotakin olisi jäänyt kesken. Vai onko silloin jokin asia jäänyt ikään kuin tulovaiheeseen, mutta ei ole pulpahtanut kunnolla esille. Vai mistä on oikein kysymys?
Tähän haasteeseen kukaan ei minua haastanut, enkä myöskään haasta edelleen. Jos haluat tarttua tähän niin mielellään kuulen sinun ajatuksistasi, joten pistä linkkiä tulemaan!
Ajatusten synty on suurta arvoitusta
Tieteellisesti jos ajattelee, niin ajatusten syntyyn ei ole olemassa tiettyä kaavaa tai niillä ei ole pesää mistä ne tukevat. Asiaa on tutkittu paljon, mutta aukotonta teoriaa ei ole olemassa.
Ne vaan tulevat. Ihan niin kuin tunteet. Ne pulpahtelevat esiin kysymättä lupaa. Ihminen reagoi sekä ajatuksiinsa, että tunteisiinsa ja se on luonnollista. Emme pysty niitä valitsemaan, mutta pystymme kyllä vaikuttamaan siihen, miten niihin suhtaudumme tai käyttäydymme kohdatessa. Voimme ohjata omaa itseämme kohtaamaan ajatuksia, oli ne sitten positiivisia tai ei.
Tutkiessani ajatuskulkujen syntymistä ja elämää niiden kanssa, törmäsin kerta toisensa jälkeen artikkeleihin, joissa ohjataan ja opastetaan pois kielteisten ajatusten kehästä. Todella tärkeää! Usein se mistä syntyy ongelma meille tai läheisimmelle on merkittävääkin saada jotakin muutosta aikaiseksi.
Mitä jos ajatellaan tätä aivan toisin päin
Minulla on mielessäni kytevä ajatus, joka ei jätä rauhaan, mutta se ei ole vahingollinen tai häiritsevä. Tai ehkä häiritsee, jos se kovin usein kysellee tilaisuuttaan päästä esille. Jotakin kutkuttavaa olisi tulossa, mutta juuri nyt minulla ei tunnu olevan aikaa sille. Miksi? Mikä torppaa uteliaisuuden, joka antaisi sille mahdollisuuden?
Myönteiset, rakentavat, innostavat ja hyödylliset ajatukset saavat meidät voimaan paremmin. Ne tuovat eheyttä ja rakentavat mielekkäitä kokonaisuuksia elämään. Niiden kautta tulevaisuus saa positiivisen vireen. Ne houkuttelevat meitä toimimaan ja kulkemaan kohti omia tavoitteitamme.
Melkoisen energian lähde!
Se mihin mieli keskittyy, kasvaa ja lisääntyy elämässä. On siis merkitystä sillä, miten ajatuksiimme suhtaudumme tai mihin suuntaan niitä lempeästi ohjaamme. Millainen on ajatustemme perusvire? Viekö se eteenpäin vai laskeeko alaspäin sen kun kerkeää. En kannata itse mitään yltiöpositivismia missään, mutta sinne päin. Ajattelemalla hyvää elämästä, maailmasta ja läheisistä hoidamme samalla myös omaa mielenterveyttämme. Vastoinkäymiset voi olla helpompi kohdata, jos voidaan nähdä jotakin valoa matkan päässä.
Siispä päivän aiheeseen ajatuksista, joihin palasin yhä uudelleen, koska minulla oli ehkä jotakin löydettävää niistä. Katsotaan mihin mennään 😀

Kolme asiaa – blogihaasteen teemojen mukaan
Aika pysähtyä haasteen äärelle. Aloittaja oli määritellyt lauseita valmiiksi, joihin on tarkoitus vastata oman kokemuksensa tai näkemyksensä mukaisesti. Mitä ajatuksia herää kun lähtee miettimään annettuja teemoja. Tehtävä ei ollut ihan niin helppo kuin mitä ajattelin. Jouduin oikeasti miettimään mitä niistä sanon tai haluan tuoda esille. Hyvää aivotyöskentelyä on myös se, että havainnoi oman elämänsä asioita ja sanoittaa niitä.
Kolme asiaa, joiden tekemistä olen lykännyt
- Ikkunanpesua olen lykännyt kolme vuotta, kunnes viimein ostin sen palveluna. Mikä vapauttava kokemus!
- Imuri, siihen tarttumiseen tarvitaan todellista pakkoa. Motivaatiota siihen ei vaan synny. Kotona kiertelee juuri tästä syystä robotti-imuri. Ihana elinkumppani, vaikka se ei ihan taida yltää kunnon imuroimisen tasolle parhaimmillaankaan.
- Vuodevaatteiden vaihtaminen. Mitä noista, kyllä ne vielä viikon menee hyvin. Tässä kohtaa enempi viivettä, kuin varsinaista lykkäämistä. Tiedän, että jotkut vaihtavat vuodevaatteet viikoittain. Täällä menee hyvin kolme viikkoa. Miten teillä???
Kolme asiaa, joita kaipaan
- Kesää, aloitan sen kaipaamisen jo syyskuussa 😀 Olen kesän lapsi ja sen kyllä huomaa.
- Kommunikaattori, ehkä paras puhelin ikinä. Miksi tekniikka meni kehittymään, niin että vanhat rakkaat luurini ovat nykyisin museotavaraa.
- Seeckin juustomakkara, parempaa ei ole ollut ja sekin hyvä on jäänyt lapsuuteni makumaailmoihin. Onko sinulle Seeckin myymälät tai tuotteet tuttuja?
Kolme asiaa, jotka olen pannut merkille
- Tarvitsen enemmän unta, vaikka ymmärrykseni mukaan iän myötä sen tarve olisi tilastollisesti vähenemässä.
- Grillikausi antaa odottaa itseään, minne on kadonnut rakkauteni grilliruokiin? Muistan aikoja, jolloin kaikki ruoka tehtiin grillillä suurin piirtein heti lumien sulettua.
- Viihdyn kotona entistä enemmän, entisestä tanssipaikkojen prinsessasta on tullut elokuvabongari kotisohvalla. Pitäisikö olla huolissaan?
Kolme asiaa, jotka tekevät minut iloiseksi
- Lapset, ei kai sitä tarvitse selittää. Asuvat jo omillaan, joten iloa ja riemu on suunnaton, kun kohdataan. Ihan vaan viestitkin ovat täyttä juhlaa. Miten se aika niin nopeasti meni?
- Tilannekomiikka, sen kanssa joudun välillä pulaan koska näen ehkä sellaista mitä muut eivät havainnoi. Hassun maineen voi hankkia monella tavalla. Ei haittaa.
- Sauna, olen luonteeltani kylpijä. Mikä voi olla rentouttavampaa kuin sauna, ei niin mikään 😀
Kolme asiaa, joita suosittelen
- Tätä kirjoittaessa löysin kiinnostavan kirjan, jota suosittelen ainakin itselleni. Petri Paavilainen: Kuinka ajatukset syntyvät
- Kirjoita hyvänmielen päiväkirjaa, kehu ja kiitä itseäsi joka päivä. Kun kirjaat sen muistiin, niin on helppo palata, silloin kun ei vaan muista mitään hyvää
- Halaa läheistäsi ja kerro kuinka tärkeä hän on sinulle. Rakkaus ja lämpö lisääntyy, kun sitä käyttää.
Kolme asiaa, jotka haluan tehdä pian
- Päästä vuorikävelylle, on jo pian vuosi vierähtänyt edellisestä. Vuorilla lepää mieli ja kärsii ruumis. Molemmat tekevät hyvää.
- Tyttöjenpäivä, sitä odotan jo kovasti. Meidän perheen perinteinen yhdessä tekemisen päivä on pian käsillä. Lapset asuvat niin eripuolilla Suomea, että tapaamiset pitää ihan järjestää.
- Mennä metsään, metsä hoitaa ja nuotiokahvit maistuvat aina niin hyvälle.

Aikaisemmin teemaa sivunnutta
Tämä päivä on huomisen perusta





12 Responses
Näitä haastevastauksia on kyllä hauska lukea! Joo, ei meilläkään kerran viikossa lakanoita vaihdeta ja jännästi tää kotona oleminen on ihan parasta. Vs. kun nuorempana parasta oli lähteä kavereiden kanssa rinksalle 😅
Niin aika muuttaa asioita 😀 Toisaalta ihan hyvä ja onhan sitten kuitenkin jotain mitä muistella siellä mukavalla kotisohvalla.
Kivaa luettavaa oli! Mä olen laiska siivooja, enkä suostu noudattamaan mitään jonkun asettamia aikatauluja. Imuroidaan, kun on pakko jne. 😀
Ymmärrän. Se on täällä se viimeinen asia mihin tartutaan. Vähän auttaa jo tietää, että joku tulee käymään 😀
Olit koonnut kivasti tämän! Naurahdin ikkunanpesua – ollaan samiksia 😀
Kiitos 🙂 Ikkunan pesu on jostain syystä niin hankalaa ja sen tekemättä jättämiselle löytyy vaikka kuinka paljon syitä. Silti, on vaan niin hieno tunne kun valo tulvii sisälle puhtaista ikkunoista.
Mullakin tuli aikoinaan ehdittyä haasteisiinkin mukaan, tämä olisi kyllä mukava, mutta taitaa taas jäädä. Kiinnostava juttu tämä, kiitos jakamisesta. 🙏🏻🌹
Kiitos kun luit 🙂 Jotkut haasteet jäävät muistiin. Aina ne avaavat kirjoittajan maailmaa vähän enemmän lukijalle. Ehkä joskus saan lukea sinun vastineesi aiheesta?
Nykyään tuntuu aika menevän muuhun ja kun ottanut tavaksi sen viikon kuva -sarjan, niin siinä pakkaa mennä bloggausaika aina. Sitten kaikkia matkakuvia on odottelemas käsittelyä ja julkaisemista Flickriin + blogiin. Lisäksi aloitin 2016 ottamaan videonpätkiäkin ja niitä haluais kasata useamminkin reissuvideoksi tonne mun video.kytta.net paikkaan, mutta rästit kertyy silläkin puolella. :-/
Mukavia suunnitelmia 🙂 Blogi ja muutkin väylät ottavat aina aikansa kun niitä tekee ja kun haluaa tehdä ne vielä kunnolla. On sitten itsekin mukava palata teksteihin ja tapahtumiin uudelleen.
Jokaiselle ajatukselle on varmaan jokin lähtökohta olemassa, vaikka emme välttämättä tiedosta sitä. Olisi tosi kivaa elää niin kauan, että tutkimus etenee sinne asti, että tiedämme ajatusten synnystä ja kulkusta enemmän.
Minulla on aika monta asiaa, joita lykkään aika loputtomiin, joita kaipaan ja panen merkille, joten tämä sama haaste jäi tekemättä. En osaa valita niistä vain kolmea 😂
Niitä lykättyjä asioita kyllä riittää täälläkin 😀 Saisi varmaan jonkun tyyliin 100 + 1 tekemättä jäänyttä kohtaa. Usein laitan asioita käytännössä kolmeen ajatuspinoon: pitää tehdä heti, ehtii myöhemminkin ja aika hoitaa.