Eevert on herännyt varhain. Tänään on tärkeä päivä ja vastuullisia tehtäviä on osunut myös Eevertille. Kylän torille on ajettu jo edellisenä päivänä kunnon soppatykki. Siinä sitten keitellään valtaisa määrä joulupuuroa ja jota jaetaan kaikille ohikulkijoille pitkin päivää. Eevertillä on oma jakovuoronsa tänään iltapäivällä.

 Hyvissäajoin Eevert suuntaa tapahtumapaikalle. Tunnelma on käsinkosketeltava ja tuntuu olevan kaikki kohdallaan. Keli on kaunis ja sopivasti pakkastakin. Muutamia myyntikojuja on pystytetty puuronjakopaikan tuntumaan. Vähän niin kuin entisajan markkinat. Joulupukkikin on luvannut vierailla paikalla ja häntä varten on pystytetty oma kota. Siellä voi sitten käydä tervehtimässä ja jättämässä vaikka kirjeen pukille. Näihin aikoihin kaikki jouluposti onkin jo lähetettävä.

 Monelaista kulkijaa käy padalla ja siinä samassa jutustellaan asiat. Tuttujen kanssa omansa ja vieraampien kanssa muita asioita. Eevert pitää juttelusta ja jorinoinnista, niin kuin hän kuvaa tämmöisten vanhempien miesten muisteluihin perustuvaa pähkäilyä.

 Pukki herättää myös vanhemmassa väessä juttua, vaikka eivät ihan kodalle arvaakaan mennä. Moni muistelee kuinka kirjoitti tarkasti pukille kirjettä ja jätti sen vanhempien toimitettavaksi perille. Hämmentävää oli monet kerrat kun jouluna pukki muisteli asioita mitä kirjeeseen oli laitettu. Mitä vanhemmaksi tuli sen kummallisempaa se oli. Pukki tosiaan lukee kirjeet, vaikka niitä tulee niin paljon!

Eräs mies tuli padalle kesken kirjekeskustelun. Hän söi puuronsa kaikessa rauhassa ja syötyään osallistui keskusteluun kertomalla että kirjoitin pikkupoikana joulupukille kirjeen jossa luki, että toivoisin Äidin olevan kotona Jouluna. Pukin salkkuun se piti toimittaa. Kerrottiin että tontut käyvät joulun aikaan postikonttorista hakemassa pukille osoitetut kirjeet. 

 Äiti oli työssä kaupungin sairaalassa ja usein jouluna poissa kotoa. Isän kuoleman jälkeen olimme veljien kanssa keskenämme ja kaipasimme usein äitiä yhteiseen juhlaan, vaikka olimme jo oikeasti niin isoja, että ymmärsimme kuinka tärkeitä monella tapaa äidin joulutyöt olivat. Taisin olla viidentoista kun tuon kirjeen kirjoitin.

Kuulijoissa miehen kertomus herätti monia ajatuksia. Jouluun liittyy niin paljon tunteita ja kaipauksia, että kaiken helinän ja helskeen keskellä sitä ei tule ajatelleeksi. Pitkään puuropadalla keskusteltiin kaikesta siitä tarpeesta ja puutteesta, mitä ihmisillä on tänäkin päivänä. Moni ei malttanut lähteä eteenpäin tärkeän jutustelun ollessa kesken.

Moni suuntasi siitä askelensa torilla olevan Pelastusarmeijan joulupadan luo. Pelastusarmeijalla on ollut joulupatoja Suomessa jo yli sadan vuoden ajan. Joulupadoilla kerätyillä varoilla autetaan joka vuosi tuhansia suomalaisia. Avunsaajat ovat perheitä tai yksinäisiä ihmisiä, jotka elämäntilanteestaan johtuen tarvitsevat ulkopuolista apua. Moni apua saanut on myöhemmin ollut itse auttamassa toisia. Klikkaa joulupataan!

 Eevert palasi kotiin mietteliäänä ja monin uusin ajatuksin. Pitäisi tuollaisia puuropatoja olla tälläkin kylällä paljon enemmän. Täytyykin ottaa puheeksi seuraavassa kyläyhdistyksen kokouksessa. Mielessä läikkyi vielä tori ja siellä kohdatut ihmiset pitkään. Aikansa muisteltuaan päivää Eevert mietti mitä voisi tehdä toisten hyväksi Suurella sydämellä.

 Merkittävä päivä oli päätöksessä. Auttamisesta tuli itsellekin autettu olo. Toisaalta syntyi myös vahva halu olla toistekin tukemassa tärkeää asiaa.