18.12.
Hohhoijaa! Eevert loikoilee vielä sängyssä, vaikka on ollut hereillä jo jonkin aikaa. Taisi eilinen retkeily sittenkin ottaa voimille, joutuu mies tunnustamaan. Ja kyllähän se työstä käy kun isoa kelkkaa tuuppaa mennen tullen metsätietä. Toisaalta, näin eläkeläisenä sitä saa vaikka nukkua koko päivän jos siltä tuntuu, ajattelee Eevert.

Emäntäkissa ja Tenho ovat kyllä asiasta hieman eri mieltä, sillä kermatilkka ja aamuateria ovat jo kovasti eläinten mielessä. Emäntäkissa on tullut ihan sänkyyn saakka nuolaisemaan Eevertiä nenänpäästä havahduttaakeen miehen jalkeille. Riemu on suuri kun mies lopulta nousee kahvinkeittoon.
Kylläpä ramasee vieläkin, ihmettelee mies. Mitäpä jos tänään keskitymme vain saunan lämmittämiseen, kysyy Eevert ystäviltään ja ne tuntuvat olevan samaa mieltä.

Ja saunaa sitten lämmitetäänkin. Koko päivän. Eevertin selkää ja käsiä on särkenyt yöllä edellisen päivän uurastuksen jälkeen. Ne kaipaavat hyvää hoitoa ja lempeää saunaa. Niinpä mies noutaa kunnon kantamuksen puita ja heti aamukahvin perään ryhtyy lämmittämään talon savusaunaa. Siellä tulee niin hoitavat ja lempeät löylyt että tuommoiset lihasten kiristykset varmasti jäävät saunaan.
Saunat ja varsinkin savusaunat ovat perinteisesti olleet hoitopaikkoja joissa on parannettu ennenaikaan vaiva jos toinenkin. Siihen parantavaan voimaa Eevert nyt luottaa. Saunaa saa kyllä lämmittää lähes koko päivän ja vahtia tulta ettei se vain karkaa kesken lämmityksen. Ja tälle päivälle sellainen vahtiminen sopii oikein hyvin. Hämärässä saunassa on pari kynttilän pätkää jotka tuovat sinne valoa.

Taas tulee vesikelkka tarpeeseen kun vanhalla saunalla ei ole hanaa seinässä mistä vettä saa. Vesi kannetaan avannosta sisään. Näin joutuu Eevert vielä vähän jumppauttamaan lihaksiaan.

Pitäisiköhän sitä kutsua Suntio mukaan saunomaan, kyselee mies itseltään kun on jo muutaman tunnin saunalla askaroinut. Mukavampaa se on mieheissä saunoa ja varsinkin savusaunassa jossa saunominenkin on pitkää ja harrasta samoin kuin sen lämmittäminenkin.
Suntio ottaa mielellään kutsun vastaa ja saapuu pian Eevertin seuraksi. Siinä sitä vaihtaa kuuluminen toistaan illan mittaan. Uskaltautuupa Suntio pyörähtelemään lumessa, mutta avantoon ei kuulema sukella vaikka kuinka vilvoitusta tarvitsisi.

Lopulta on aika palata taloon. Eevert heittää viimeiset löylyt saunatontulle ja toivottaa sille hyvää iltaa. Miesten askelten kaikottua tonttu tulee esille ja tyytyväisenä kapuaa ylimmälle lauteelle nautiskelemaan mitä parhaimmista jälkilöylyistä. Onpa miehet jättäneet sille tuopillisen oluttakin saunajuomaksi. Ohrasta pitää aina tontulla olla, sillä tapaa talo pysyy tuottavana ja isäntäväki hyvin hoidettuna.

Eevert ja Suntio palaavat taloon ja nauttivat keittiössä vielä makoisat riisipuurot ennen päivän päättymistä. Nyt ei enää kolota mistään. On se vain hyvä hoitomuoto tuo saunominen. Ja vielä hyvän kaverin kanssa, kiittelee Eevert Suntiota