Vielä kuu kumottaa komeasti yötaivaalla kun erässä kylän talossa ollaan jo hereillä ja valjastetaan hevosta reen eteen.

Eevert kurkkaa ikkunasta ja huomaa naapurin isännän puuhailut. Aikaisemmin pidetyn kylätoimikunnan kokouksen sovitut tehtävät ovat pikkuhiljaa lähteneet toteutumaan. Sellaisissa puuhissa naapurikin on.

Eevert päättää lähteä auttamaan ystäväänsä, sillä koko yön on satanut lunta ja metsätiet ovat varmasti paksun lumikerroksen peitossa.

Naapurin isäntä tervehtii iloisesti. Aina on mukava saada seuraa ja apua työhön.  Miehet suunnistavat tuttua metsätietä kohti. Aikaisemmin syksyllä Eevert on käynyt tutkimassa kuusia ja merkinnyt muutaman hyvän joulupuuehdokkaan. Nyt olisi saatava ne metsästä kuljetettua pois.

Joulukuusenhaku retki on jotakin sellaista joka tuo muistoja mieleen ihan poikavuosilta saakka. Muistellessa matka sujuu kuin hujauksessa. Metsässä hevonen on oiva kulkija ja tarkasti se ohjaa reen aina sopivaa reittiä pitkin.

Aamu elää jo sinistä hetkeään kun miehet pääsevät kuusialueelle. Kirves ja saha kainalossa ja vesikelkka apunaan ne lähestyvät merkittyjä puita. Hevonen saa sillä aikaa levähtää ja nauttia hieman vettä ja kauroja pussista. Paluumatkalla on raskaampi kuorma, joten on hyvä kerätä vähän voimia.

Tenho-koira on lähtenyt miesten perään ja seuraa reen jälkiä hurjaa vauhtia, ihmettelee hölkötellessään, että kuinka Eevert tulikaan lähteneeksi matkaan ilman uskollista ystäväänsä.

Pian on kelkka täynnä joulupuita jotka lastataan rekeen.  Kotimatka sujuukin jo valoisammassa.

Suurin ja kaunein puu viedään ensiksi kylän torille. Sinne tulee pystytysporukka vielä samana päivänä laittamaan sen suuren suureen jalkaan kiinni. Yhdessä on mukava tehdä asioita, tuumivat miehet jorinoidessaan asiaa jos toistakin.

Kylän torin kuusi nousee pystyyn melkein samantien ja ihan yhtä nopeasti se on jo valaistu kauniilla valokoristeilla. Eevert huokaa onnellisena. Se on aina niin syvälle koskettavaa kun iso kuusi valaistaan. Se on kaunis maamerkki tänäkin vuonna 🙂

Pian on Eevert myös kotona oman kuusensa kanssa.

Laittaisiko sen jo sisälle, vai jättäisikö ulos. Asiassa on kova tuumiminen. Lopulta Eevert päättää tuoda kuusen eteiseen sulamaan. Onhan se mukava laittaa huomenna jo paikoilleen. Jouluun on niin vähän aikaa.

Aamua varten Eevert ottaa esille valmiiksi joulukoristelaatikkonsa.   Mihinkähän kaikki joulukuusen pallot ovat joutuneet? ihmettelee Eevert kun kun tutkii laatikon aarteita. Palloja ei löydy mistään! Ja eihän joulukuusi voi ilman sellaisia olla. Ilta muuttunut jo yöksi kun Eevert lopulta päättää etsimisen.

On tämä nyt kummallista. Samassa paikassahan ne ovat olleet jo monta kymmentä vuotta. Hieman harmistuneena Eevert valmistautuu nukkumaan. Tuleekohan uni ollenkaan kun huoli palloista väikkyy edelleen mielessä.

Ehkä siihen auttaa lämmin kaakao, päättää Eevert ja keittää itselleen unikaakaon iltapalavoileivän kanssa.

Pian Eevert vetäytyy makuukamariinsa.

Ja aivan turhaan hän oli kuolissaan unesta. Parissa minuutissa tuttu tuhina ja rohina täyttää talon.

__________________________________

Kalenterissa on omia töitäni sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden töitä. Kaikkea en edes osaa nimetä ja luetella. Jos tunnistat oman työsi niin jätä siitä viesti 🙂