Joulupäivän aamu on aina verkkainen ja viivyttelevä. Rauha ja raukeus käy taloksi. Eevert on saanut mukavaa luettavaa joulupaketeista. Mikä sen mukavampaa kuin istahtaa kirjan kanssa takkatulen ääreen ja uppoutua mitä mainioimpiin seikkailuihin.

 

 

Verkkaisen päivän kohokohta on yhteinen jouluateria lähimpien kanssa. Eevert on tunnetusti hyvä ruuan laittaja ja vieraat sen hyvin tietävät. Eevertin pöydästä ei puutu mitään. Kaikkea on yllin kyllin ja rakkaudella laadittuna. Kinkku on omassa leivinuunissa jälkilämmössä paistettu yön yli. Niin mureaa ja maukasta. Laatikoitakin jokaiseen makuun. Rosollit ja kaikenlaiset kalat. Kaiken laittamisesta Eevert nauttii, siksipä on mukavaa kun tulee vieraita. Eipä sitä yksikseen niin joka sorttia tulisikaan laitetuksi.

 

 

Jouluna ovat perheet ja suvut yhdessä täällä koti-Suomessa. Maailmalla on toinen meno. Jouluna juhlitaan ystävien ja naapurien kanssa yhdessä. Silloin se yksinäinenkin ja ehkä perheestään erillään asuva voi nauttia yhteydestä toisiin ihmisiin. Se on sellainen jouluperinne jonka Eevert on tuonut tullessaan maailman valloitusreissuiltaan. Yhteinen ilo, yhteinen juhla, kaikkien yhteinen joulu!

 

 

Yhteisen aterian jälkeen on tapana siirtyä saliin nauttimaan aterian päälle oikein maukkaat glögit ja maistelemaan joulumakeisia. Yhdessä ollessa on aina mukavaa myös pelata vanhoja lautapelejä. Siinä sitä hurahtaa tunti jos toinenkin yhdessä seurustellen.

 

 

Yhteinen jouluilo on aivan erityinen ilo.

Niin se taisi olla siellä tallissakin aikoinaan. Paimenten perässä pientä lasta kävi ihastelemassa paljon muitakin kulkijoita ja kylän asukkaita. Ilo ja riemu oli yhteinen asia. Päivien edetessä yhä kauempaa ja yhä arvokkaampia vieraita saapui Jeesus-lapsen luo. Toivat tullessaan lahjoja. Arvokkaita lahjoja olivatkin. Niiden turvin tuo perhe selviytyi vaikean ajan yli ollessaan pakolaisina tai maahanmuuttajina vailla työtä vieraassa maassa. Niin tuttua tämänkin päivän elämästä.

 

 

Päivän päätteeksi on tapana lukea yhdessä joulutervehdyksia ja kortteja. Niitä on tullut melkoinen kasa. Korttien kautta tulee muistettua sellaisiakin ihmisiä ja perheitä, joita ei niin kovin usein nähdä. Vähintään jouluisin se kaukaisempikin sukulainen tulee lähelle tervehdyksen kautta. Olivia ja Alberto Orso, Villa Charlotten Rouva  ja Savonmaan Pirjo ovat erityisesti muistaneet Eevertiä.

 

 

Eevertin kuusen alla on ollut salaperäisiä paketteja. Niitä on vähitellen sinne kerääntynyt ja innolla ja silmät hehkuen mies on niitä katsellut koko pitkän aattopäivän. Illan jo hiipuessa viimein oli aika niitä availla.

 

 

Ihmeellisä lahjoja sieltä löytyikin. Sukulaistyttö oli paketoinut varsin tarpeellisen kaulahuivin talven pakkasiin. Moni lukija onkin ollut huolissaan kun teräsvaarimme on paitahihasillaan liikkeellä säässä kun säässä.  Varsin tarpeellinen kalenteri vuodelle 2013 ja metallinen kynttilälyhty (joka ei kuvaan osunut).

 

 

Lahjojen joukosta löytyi muutakin. Vieheättävä tallilyhty ja rakennusintoiselle miehelle tarpeellista tarviketta tuleviin ovien valmistuksiin. Niiden takana on viehättävä Villa Charlotten Rouva ja hänen edustajansa Eija. Kiitos!

 

 

Savonmaan Pirjon paketista löytyi mahtava joulukranssi ja iloinen enkeli. Kiitos Pirjolle!

 

 

Illan himmetessä Eevertin vieraat lähtevät. Hyvästelyn hetket ovat herkät ja halauksia vaihdellaan moneen kertaan. Eevert herkistyy oikein kiittelemään ikimuistoisesta joulunajasta kaikkia vieraitaan.

 

 

Hyvää Joulua ja kiitos yhteisestä matkasta!

Yhdessä on mukavampi kulkea!

Eevert