Joulupäivä valkenee. Eevertin kuusen kynttilät tervehtivät miestä jo heti aamusta. Jouluyönä sähkökynttilöitä ei sammuteta ollenkaan, vaan saavat palaa ja levittää lämmintä hohdettaan kautta yön. Aamuhetkessä ei muuta valoa tarvitakkaan.

Jouluaamuna on monesti herätty jolukirkkoon. Aikanaan koko väki siirtyi lähikirkkoon kuulemaan joulun sanomaa. Nykyisellään vanha mies on ottanut vastaan tekniikan mukanaan tuoman mahdollisuuden ja vieraillut radion tai TV:n kautta monissa muissa kirkoissa. Niin nytkin. Aamukahvia juoden ja kirkonmenoja kuunnellen. Näyttää olevankin tuttuja kirkonmiehiä tänä vuonna työvuorossa.

 

 

Joulupäivä on tunnelmaltaan jo ihan toisenalainen kuin aatto. Silloin rauha ja lepo on hyvin havaittavissa pienessäkin taloudessa. Lahjapaketit on avattu ja on aika keskittyä niihin. Kirjojen parissa Eevert viihtyy hyvin ja saattaa jokunen makoisa suklaapalakin vilahtaa suuhun niitä lukiessa, vaikka makeista mies ei juurikaan välitä. Juhla on juhla, tuumii Eevert poimiessaan vielä yhden konvehdin suuhunsa ja avaa joululehden.

 

 

Päivällinen on suuri hetki. Joulupöytä suorastaan notkuu herkkuja ja makuja. Eevert arvostaa perinteitä ja on pyrkinytkin loihtimaan itselleen merkittävän kattauksen. Sellaisen, johon muistaa lapsuudessaan istahtaneensa kun äiti tai isoäiti oli juhlaa valmistamassa. Jokaiselle löytyi siitä pöydästä jokin oma suosikkiherkku.

 

 

Herkkua näyttää olevankin tarjolla. kurkataanpa hieman lähemmin mitä pöydästä löytyy.

 

Kaloja ja rosollia tietenkin! Näyttää olevan lasimestarin silliäkin. Ennenvanhaan jouluna esiäidit – kukin vuorollaan teki lasimestarinsilliä jälkipolville kotiin vietäviksi. Ja joka ainoa joulu ne unohtuivat ottaa mukaan. Sekös aina perheitten lapsia jaksoi naurattaa kun kotiin palatessa keksittiin että taaskin kävi näin 😉

 

 

Kinkku on komea. Lienee ihan isommasta päästä. Eevertin ihan itse paistama ja maustama komeus. Siitä kelpaa siipoa ihan kunnon siivuja lautaselle.

 

 

Ulos on satanut uutta lunta ja tehnyt kaiken niin kauniiksi. Eevert sytyttää kaikki lyhtynsä pihalla. Hämärässä ne näyttävät kauniilta ja näin joulunaikaan tuovat vielä omia sävyjään mukaan. Aivan kuin lyhtyjen valossa vilahtaisi niin monia jouluun liittyviä hahmojakin. Enkeleitä ainakin…

 

 

Pihalla lumiukko jatkaa vartioimistaan ja aivan kuin hymyilisi vanhan miehen huokauksille. On joulu sentään mukavaa aikaa. Silloin kun ei tarvitse olla aina ihan vakavana vaan saa elää niin monessa joulukulttuurissa mukana.

 

 

Eevertin koti on jouluasussa. Enkeleitä ja tonttuja löytyy sieltä täältä. Värejä ja tuoksuja, hyvää tahtoa ja levollisuutta.

Seimen sanoma on lähellä ja koskettavana juuri tänään.

 

 

Kaikuu taivas, kaikuu maa
Suurinta sanomaa.
On Vapahtaja syntynyt,
Siis riemuin veisatkaa!

 

 

 

 Eevert toivottaa kaikille lukijoilleen oikein hyvää Joulua!

 

_________________________________________________

Kinkku sekä valkoiset vuokalaatikot omia, kaikki muut Jatan taikasormista lähtöisin.