30.11.
Aamulla herätessään Eevertin ajatukset ajautuivat eiliseen iltaan. Monta tuntia oli hurahtanut hetkessä hyvien ystävien seurassa. Kiitollisin mielin Eevert aloittaa päivänsä.
Ihan ensiksi on ryhdyttävä kahvin keittoon. Keittiöön kulkevat perässä myös emäntäkissa ja Tenho-koira.
Pieni koira on aina yhtä innoissaan kohdatessaan isäntänsä. Se hyppii ja pomppii ja haukahtelee riemuissaan. Emäntä kissa tyytyy puskemaan pari kertaa miehen säärtä ja siirtyy sitten ikkunalaudalle katselemaan kylän heräämistä. Niin kovin erilaisia ovat, toteaa Eevert eläinystävistään.

Aamupäivällä Eevert listaa eilen sovitut asiat järjestykseen ja kirjaa myös vastuuhenkilöt kohdilleen. Siitä on sitten helppo katsoa kuinka asiat hoituvat.

Jahas, tässähän onkin minulle ihan ensimmäiset tehtävät! huomaa mies itselleenkin yllätykseksi. Eihän sitä sitten muuta, kuin vedetään saappaat jalkaan ja lähdetään töihin.
Eevert ottaa mukaansa punaista nauhaa ja vähän evästä reppuun. Näillä sitä varmasti pärjää tämän päivän.

Tenho-koira katselee miehen valmisteluja kiinnostuneena pää kallellaan. Lopulta se kuulee odotetut sanat: Joko mennään? Tenhon häntä heiluu vimmatusti, kun se vingahtelee innostuneesti takaisin myöntymisen merkiksi.
Kaksikko suuntaa askeleensa kohti mutkittelevaa metsätietä. Emäntäkissa jää mielellään kotivahdiksi ja käpertyy uunin kylkeen pitkille aamupäiväunilleen.
Syksyinen metsä tuoksuu vahvasti. Tenholla on kova työ jäljittää kaikkia hajuja. Niin paljon niitä menee ristiin rastiin.

Eevert katselee metsää ja puita arvioivasti. Hän mutisee kulkiessaan ja välillä ihan ääneen sanoo ehkä, kenties, ei sentään, ehkäpä tuolla… Metsässä kuljetaan pitkään sinne tänne, löytämättä kuitenkaan mitään erityistä.
Olisiko jo välipalan aika? kysyy Tenho ja pukkaa miestä saappaaseen. Tenho saa huomauttaa useamman kerran , ennenkuin mies istahtaa lammen rannalle kiven päälle ja kaivaa eväät esiin. Retken paras kohta on koittanut – ainakin Tenhon mielestä.

Paluumatkalla Eevert kiertelee lähes samoja reittejä ja kiinnittää muutamia punaisia nauhoja puihin.
On se vaan outo mies, mutta muuten mukava, tuhahtelee Tenho kuono maata viistäen ja omia jälkiään seuraten.

Kotona Eevert sytyttää ensi töikseen tulen hellaan. On talo päässyt viilentymään päivän aikana. Pian tuli ritisee kotoisasti ja lempeä lämpö valtaa huoneet.
Eevert piirtää hymynaaman 🙂 työlistan ensimmäisen tehtävän kohdalle. Se on merkkinä siitä, että homma on hoidettu.
Talon väki hiljenee yöpuulle aikaisin, sillä koko päivä ulkona raittiissa ilmassa ja liikkuen ramaisee niin mukavasti.
_______________________________________________
Kalenterissa on omia töitäni sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden töitä. Kaikkea en edes osaa nimetä ja luetella. Jos tunnistat oman työsi niin jätä siitä viesti 🙂