Huomenta maailma, tänään on jo joulukuu, toivotti Eevert aamulla pikku ystävilleen heti herättyään.

Joulukuun ensimmäinen päivä taittaa ajan Eevertin mielessä. Silloin mennään jo kovaa kyytiä kohti joulua – valon juhlaa.  Ulkona on kyllä vielä aivan sysipimeää, kun ei ole luntakaan satanut. Pieniä valoja sentään löytyy pihamailta ja portin pielistä.

Tänä aamuna Eevertillä on mukavaa tekemistä jo ennen aamukahvin aikaa. Tällä kylällä on joka talossa postilaatikko, minne päivän lehti tuodaan joka aamu niin, että aikaisimmatkin herääjät saavat sen aamukahviseurakseen.

Kauppias on toimittanut muutamille kyläläisille eilen illalla laatikollisen pieniä punaisia paperipusseja. Jokaisessa pussissa on pari piparkakkua ja päällä tervehdys, joka toivottaa hyvää joulunodotusaikaa. Jokainen pussi on suljettu nauhalla, johon on kiinnitetty pieniä tiukuja.

Joukko aikaisia pussinjakajia liikkuu hiljaa kylän raitilla ja he pudottelevat tervehdyksiä postilaatikoihin. Saapa jokunen vastaantulijakin käteensä tuoksuvan piparipussin kiirehtiessään työpaikalleen kaupunkiin. Kuinka hyvä mieli tuleekaan molemmille. Toisten ilahduttaminen on joskus sellaista, että tekee mieli kiittää häntä siitä.

Aamukahvin aikaan kylältä kuuluu sieltä täältä tiukujen helinää kun pussit lähtevät aamupostin mukana sisälle. Tiukujen ääni on herkkä ja hiljainen, silti se kuulu pitkälle. Tunnelma kylällä on sadunhohtoinen. Aivan kuin pieniä keijuja olisi liikkeellä paikasta toiseen. Sitä on mukava kuunnella.

Kotiin palattuaan Eevert keittää aamukahvinsa ja avaa oman pussinsa. Onkin hyviä pipareita, saa Eevert sanottua maiskuttelunsa lomasta.

Se on varmaan etsittävä piparkakkuohje esille ja tehtävä joku päivä omia pipareita. Se on hyvä suunnitelma, vahvistaa Eevert itselleen. Tenho-koirakin haukahtaa hyväksyvästi asialle.

Tänä päivänä moni saa mennä hyvillä mielin päivän askareisiin. Tuoksuva eväspussi kahvitauon ilona muistuttaa siitä, että hyvää kun jakaa, saa siitä kaksinverroin myös itselleen. Saa nähdä, vaikka hyvä kertaantuisi vielä tänään moninkertaiseksi.

Tiukujen helinää kuului pitkin päivää. Eevert jo mietti, että miten niitä niin riittääkin.  Piparit olivat kadonneet suihin jo kauan sitten, mutta pienet tiukuset olivat päätyneet pussien nauhoista puiden oksille helkyttämään iloa helinällään.

 

Mitä hyvää sinä voit tänään jakaa läheisillesi? Jos oikein tarkasti kuuntelet niin kenties sinäkin kuulet tiukujen helinää. Mitä ne sinulle kertovat?

___________________________________________

Kalenterissa on omia töitäni sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden töitä. Kaikkea en edes osaa nimetä ja luetella. Jos tunnistat oman työsi niin jätä siitä viesti 🙂