Eevertin siivous into on jatkunut. Tällä kertaa on löytynyt oikein mukava kaappi portaikon alta tutkimisen kohteeksi. Siellä säilytetään joulukuusen koristeita. Niitä on hyvä välillä kunnostaa ja pyyhkiä hieman pölyjäkin mitä vuoden aikana on niihin ehtinyt laskeutua.

Joulukoristelaatikon kätköistä löytyivät vanhat joulukuusen pallot. Aikaa myöten himmentyneet ja pölyyntyneet. Vielä niistä kuitenkin näki kaikki taidokkaat koristukset ja hehkuvat värit.

 

 

Varovaisesti Eevert puhdisteli vanhoja palloja. Joulupallot Eevert oli tuonut tuliaisina maailman toiselta puolelta, muistoksi joulusta jota mies vietti lähes + 40 asteen lämmössä. Kotona samaan aikaan taisi olla saman verran miinusasteita. Se olikin varsin erilainen joulu. Jaa-a.

Eevertin joulut maailmalla ja merellä olivat vuosia lähempänä kuin kinkuntuoksuiset ja pullan makuiset perhejuhlat kotikylällä. Kyllä niitä koti-hetkiä kaipasi merillä, vaikka karskina ja karheana merikarhuna ei niin niitä tuntoja tullut jaetuksikaan kavereitten kanssa.

On laivallakin aina ollut jotakin millä juhlistetaan niin jouluja kuin uusia vuosiakin. Joskus laiva oli matkalla joten jouluhetkikin tuli oman väen kanssa hoidetuksi. Laivan kokki teki hämmästyttäviä yllätyksiä miehistölle. Aika usein kokin haalima kinkku kruunasi messissäkin jouluaterian varsinkin kun kaikkien rakastamaa Turun sinappia sai levittää herkkusiivulle.  Siinä sitä virisi muisto jos toinenkin kinkun siivuja maistellessa.

 

 

Kauan sitten  joulun Eevert vietti Singaporessa. Kaukana olivat kotikulmien pakkaset ja sadunhohtoiset lumivaipat. Tilalla oli sen sijaan trooppinen ilmasto ja hirmuinen helinä ja helske. Joulu saapuu maailman eri kolkkiin mukanaan tunnusomaisia asioita. Niin kuin vaikkapa joulukuusia. Niitä oli kaupunki täynnä. Mitä erilaisimpia, kirkkaita ja välkkyviä kartionmuotoisia rakennelmia.

 

 

Singapore sijaitsee alueella jossa perinteisiä havupuita ei ole olemassa. Niinpä tutut joulupuutkin on koostettu milloin mitenkin ja lukemattomista eri materiaaleista. Muovikuusijäljitelmät lienevät tutuimman oloisia – eri väreissä. Hauskimpia kuusikartioita olivat vanhan merijäärän mielestä ylösalaisin asetettu monivärisistä joulupalloista koottu joulun tunnus. Yhtäkaikki, melkoisen sadunomaisia ovat kuuset siellä päin.

 

 

Kulkiessaan kaupungilla jouluaattona tuli huomanneeksi kuinka tutut asiat saavat oman tropiikkiin soveltuvan muotonsa tai värinsä. Porojakin tuli vastaan kauppojen kulmilla. Ne olivat varsinaisia punakuonoja tai punaporoja, sillä koko eläin hehkui rubiinin punaisena koruna valkoisella alustallaan.

Porojen ohella tuttu lumiukkokin saattaa tulla vastaan. Singaporessa tuskin ikinä on lunta nähty, mutta monet asiat ovat globaaleja 🙂

 

 

 

Singapore on Helsingin kokoinen ja siellä asuu melkein yhtä paljon ihmisiä kuin Suomessa. Kristittyjä taitaa olla vain n. 13% asujaimistosta, mutta joulun viettoon sellainen seikka ei mitenkään vaikuta. Yhteinen juhla kaikille. Kinkkuja ja torttuja sieltä kyllä sai etsimällä hakea eikä sittenkään löytynyt. Sen sijaan kaupungilla sai nauttia erinomaisista aterioista banaaninlehdelle asetettuna. Niitä makuja muistellessa Eevertin mieli halajaa kiirreesti maailmalle. Taitaa joka paikassa olla ne arvokkaat, kulttuuriset asiat joita kulkijatkin osaavat arvostaa.

 

 

Valojen käytössä Singapore kunnostautuu vahvasti. Valojen välke ja liike huumaannutti aikoinaan nuoren merimiehen kokonaan. Suu ammottaen hän kulki tuon business-kaupungin katuja trooppisessa lämmössä.

 

[youtube]http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=shP4NqMxBXI[/youtube]

 

Taidan sittenkin viihtyä paremmin omassa mökissä ja rakkaitten kanssa ihan vain vaatimattomin, tuumii Eevert ja asettelee puhdisteut pallot takaisin laatikkoonsa odottamaan ihan kotoisen joulukuusen oksille pääsemistä. Joulut muualla ovat olleet tärkeitä ja merkittäviä. Yksi osa elämää joka kuljetti eteenpäin, silloin elettiin ja oltiin niissä hetkissä täysillä. Nuorena miehenä.  Muistoissa pysyvät, niinkuin moni kotoinen asiakin.