Kulttuurihistoriallisissa vanhoissa kivikirkoissa on kova homma pitää ne kunnossa.  Nyt näyttää ikkunat repsottavan ja sähkökytkennät reistailevan pahemman kerran. Lamppujakin on palanut – ehkä juuri siksi.

Irroitin valaisinkiskon. Kaksi kattolamppua on pimeänä. Ne oli tietenkin rakennettu niin että lampun vaihtaminen ei ollutkaan niin yksinkertaista kuin luulisi.

Korjausoperaation aikana sain rikottua yhden lampunkupun ja samoin yhden ripustimen.

Ujuttelin kiskon takaisin. Kaksi valoa näytti hieman aneemiselta, joten olihan sitä kolmatta vielä yritettävä.

Sain valon paikoilleen mutta tuo varsi teki katoamistempun. Ei löytynyt tarkasta etsimisestä huolimatta. Täytyy jatkaa toisena päivänä.

Muutama hautakynttilä on myös sammunut. Sähköistys kirkkotarhaan on tehty alakautta, joten pitäisi purkaa koko hautausmaa, jotta niihin pääsisi kiinni.

Osa sentään palaa niinkuin pitääkin.

Yksi kappelin ikkuna on irronnut myös liitoksistaan. Sitä koitan auttaa hieman kevyemmällä konstilla. Katsotaan onnistuuko – vai pitääkö kappelikin laittaa osiin. Sittenpä saisi myös valot uusittua kokonaan.

Tai sitten annan vain olla.

Onhan siellä vielä jotakin valoa olemassa.