Eevertillä oli aikainen aamu. Niin aikainen, että piti varmuudeksi laittaa ihan kello soimaan. Ja hyvä olikin, sillä kellon pirahtaessa aamulla 03.30 mies oli umpiunessa.

Naapurin isäntä kurvasi emäntänsä kanssa pian herätyksen jälkeen portille. Höveli isäntä oli luvannut saattaa Eevertin seurueineen läheiselle lentoasemalle. Näin aikaisin aamulla oli melko rauhallista niin teillä kuin asemallakin.

Eevert kiitteli kovasti ystävällistä naapuria aikaisesta avusta.

Komea kone oli valmiina lennättämään väkeä kohti Müncheniä. Siellä menopeli vaihdettiin autoon. Ja Eevert saikin käyttöönsä mitä kauneimman pienen punaisen unelman.

Volkswagen New Beetle hurmasi miehen kertaheitolla. Ei muuta kuin tutkimaan kuinka katto lasketaan alas. Pian oli löytynyt jo mukava matkamusiikkikanavakin. Yhtä hyvin sopivat maisemiin letkeät rytmit kuin klassisen kauniit sävelmätkin.

Mikä on miehen ollessa 🙂

Itävallan puolella maisemat muuttuivat jylhän vuoristoisiksi. Huokaillen Eevert eteni pikkuteitä pitkin kohti määränpäätänsä – pientä kylää Zillertalin laakson rinteillä.

Välillä pitää pysähtyä ihastelemaan maisemia. Katsomista riittää joka puolelle. Kesä on komeimmillaan. Vihreän sävyt oikein hehkuvat pelloilla ja metsissä.

Katsellessa tulee nälkä.

Asia on pian autettu komealla makkarasalaatilla. Perinteinen ruoka-annos näillä seuduilla. Palanpainikkeena Almdudler-yrttijuomaa.

Luontoa rakastava Eevert huomasi itselleen tunnistamattoman valkopilkulliseen takkiin pukeutuneen linnun varsinaisella tähystyspaikalla. Sen seuraamisessa hupeni hetki jos toinekin, vaikka lintu jäi toistaiseksi tunnistamattomaksi.

Pian lötyi jo kotilaakso ja aikaisemmilta reissuilta tuttu majapaikka.

Eevertin ja seurueen kesäkoti löytyi toisesta kerroksesta. Talo oli hyvin perinteisen näköinen ulospäin.  Talon isäntäväki vuokraa asuntoja loman viettäjille. Vuokraustoiminta on kannattanut hyvin sillä edellisen reissun jälkeen talon taakse oli noussut uusi talo, johon ensimmäiset vieraat saapuvat jo ensi talvena.

Hassummat eivät olleet näkymät parvekkeeltakaan.

Alhaalla laaksossa oli ilta kymmenen aikoihin ilotulitus. Ilta oli jo pimeä ja laaksoon taloihin oli sytytetty valot.

Eevert ihaili ilotulitusta parvekkeeltaan.

Se olikin ensimmäinen kerta kun sellaista on päässyt katselemaan ylhäältä alaspäin 🙂