Kalamajan tuntumilla
Kalamajan edistyminen on varsin verkkaista. Tosin, eikös kalamajoilla ja erämaatuvilla ole tarkoituskin olla hieman verkkaisesti. Tuumaillen ja tuntumaa saaden niin ympäristöstä, raikkaista syyskeleistä kuin luonnon antimistakin.
Erämaajärven rannalla vesi liplattaa rauhallisesti ja keinuttaa rannassa kevyesti venettä. Vesi huuhteleen tasaisesti rantakiviä peittäen ja paljastaen ne. Aikaa myöten kivet ovat hioutuneet kauniiksi ja paljastaneet omat hentoiset väri ja kiviaines kerroksensa. Pienet, vaivaiset rantakasvitkin heilahtelevat ja heikkenevät lehtivarvat värisyttävät pensaiden lehtiä…

Näyttää olevan Eevert valmistautumassa kalaretkeen. Täällä on hyvä kalastella ja viedä tuliaisia kotipuoleen. Siellä emännät ovat iloissaan kun saavat tuoretta kalaa. Melkoisia taidonnäytteitä emäntien luomat kalaruuat ovatkin. Saattaapa eevertkin toisinaan saada kutsun ruokapöytään. Siitä on mies mielissään. Yksin talossa asustellessan on kuitenkin niin vähän tilaisuuksia ruokailla yhdessä toisten kanssa. On se perhe ja ystävät vain niin tärkeitä elämässä!

Pieneen kallioiden suojaamaan poukamaan Eevert on laittanut soutuveneelle paikan. Ranta on matala ja hiekkainen. Siitä on hyvä kuumempana päivänä pulahtaa ihan uimasilleenkin. Syyskeleillä ja kylmien vesien aikana kylpy on varsin raikas. Silloin saa kyllä olla varovainenkin. Vesissä kun tuppaa olemaan monen sortin pienentäjää miesväelle. Muistaapa Eevert kerran erään ukkomiehen joka uimareissullaan kadotti vihkisormuksensa. Siinäpä olikin emännälle selittämistä jälkeenpäin!

Eipä ollut Eevertin kalareissu tälläkään kertaa turha. Komean vonkaleen hän on tuonut mökkiin saakka. Mitähän hyvää siitä valmistuukaan? Mikä mahtaisi olla maailman paras vastapyydystetyn kalan ohje…
Sitäpä kannattaa miettiä… mitä ehdottaisit?
Kahvit täytyy keittää ennenkuin tuumasta ryhdytään minkäänlaiseen toimeen. Tuvassa onneksi on kaikki niihin puuhiin tarvittavat välineet. Siispä tulitukut käsiin ja virittelemaan tulta kaminaan.

Eikä aikaakaan kun tuli jo iloisesti ritisee majan kaminassa. Pian on hella kuuma ja saa kahvit aikaiseksi. Vanha vesiämpäri näyttää olevan hieman huonossa kunnossa, mutta palvelee vielä hyvin kun ei vettä kauan seisottele.
Särpimeksi tarvinnee vielä hakea vajan puolelta jotakin makoisaa.

Hyvät ovat olleet Eevertin saaliit myös muuten. Maukkaita ja iloja mustikoitakin saavillinen. Puhumattakaan puolukkatynnyristä! Jo äiti aikanaan piti huolta siitä, että talon väki pysyi puolukassa talven yli. Niistä sai kuulema palvon vitamiineja ja piti keripukin loitolla. Eevertin kalamajan tuntumassa kasvaakin tämmöinen hyvin varhainen lajike, kun ovat jo valmiina punakylkisinä ihanuuksina.
Saattaapa Eevert muistaa talon renkien oudon tavankin. Miesten oli tapana piilottaa kaupunkireissulla hankkimansa viinapullot marjatynnyriin. Se on jäänyt epäselväksi, menivätkö ne sinne emänniltä piiloon vai pysyivätkö esimerkiksi kylmempinä säilössään.

Hyvä on ollessa ja seuraillessa pihan tapahtumia. Lähistön eläimetkin piipahtelevat silloin tällöin mökillä. Eevertillä onkin tapana muistaa eläinystäviään ja jättää sopivaa apetta myös niille tarjolle aina lähtiessään.
