Vai oliko se terrakottaa sittenkin?

Toistuviin syyspuuhiin on taas päästy käsiksi. Keittiö on täynnänsä valkoista pölyä. Kovia, valkoisia tippaläiskiä siellä täällä ja kukaan ei näytä kiinnittävän huomiota siivoamiseen.

Sotkuun tarvitaan mallikipsiä. Minun sotkuihini monta pussia. Ihan rautakaupan tavaraa, joka soveltuu askartelukäyttöön.

 

 

Omat suhteeni menee kutakuinkin niin, että yksi osa vettä ja kaksi osaa kipsijauhetta ripoteltuna jonkin aikaa seisoneeseen veteen. Rauhallinen sekoittaminen parin minuutin jälkeen ja muottivaluun soveltuva seos on valmiina.Sekoittamisen rauhallisuus vähentää harmittavien ilmakuplien syntymistä.

Aikanaan, lähes 30 vuotta sitten rahoitimme nuorten toimintaa valamalla, maalaamalla ja myymällä seimiasetelmia joulun aikaan. Kaikki pääsivät osallistumaan työskentelyyn ja nauttimaan myös retkiä ja leirejä mahdollistavasta tuotosta. Siihen aikaan ei juurikaan Suomessa myyty vastaavia tuotteita. Jostakin keski-Euroopasta joku ehkä oli tuonut kotiinsa kortistukseksi sarjan. Kysyntä oli siis taattu ja tilauksia tehtiin pitkin vuotta.

Sellaista toimintaa ei enää ole, mutta kipsihahmot ovat silti täyttäneet elämäni ja ovat edelleen olleet joka syksyinen puuhasteluni. Kaikki valamani hamot ovat toistaiseksi tulleet käytetyksi. Ilmeisen hyvä tuote koska kysyntää on edelleen.

Omaan kaksi samanlaista sarjaa saksalaisia muotteja. Muotit asettelin tänä vuonna laseihin. Sitten työskentelyn jälkeen saan käyttää runsaasti aikaa lasien puhdistamiseen 😉

 

 

Paras muottiteline on kyllä iso pahvilaatikko, johon on tehty sopivan kokoisia reikiä muoteille. Nyt sellaista ei ollut. Pari keittiöstä löytynyttä laatikkoa kyllä hyödynsin.

Valmis seos valutetaan muottiin, hieman puristellaan muotteja ulkopuolelta päiden ja kapeampien osien kohdilta ilmakuplien poistamiseksi. Tunnin parin päästä ne ovat sen verran kovettuneet, että muotti voidaan poistaa. Poistamista helpottaakseni liukastan kumin astianpesuaineella. Toimii hyvin ja ohuemmatkin kohdat säilyvät ehjinä.

 

 

Vähitellen keittiön pöytä täyttyy hahmoista. Perinteisen Pyhän perheen lisäksi liikkeellä on paimenia, viisaita miehiä ja eläimiä. Enkelimuottia en ole löytänyt, joten jos joku sellaisesta tietää niin saa vinkata. Hahmot ovat n. 10 cm korkeita enimmillään. Lopullinen kuivuminen kestää joitakin päiviä ja sitä ne pääsevät odottamaan kirjahyllyyn jonne on raivattu hyllytason verran tilaa.

Maalaaminen on sitten muiden puuhaa ja sitä varten on oma tapahtumakin olemassa. Isot ja pienet jouluaskartelijat kokoontuvat ensimmäisen adventin aattona tekemään kaikkea mukavaa jouluiloksi itselleen tai toisille. Nämä hahmot ovat yksi mahdollisuus monen muun mukavan ohessa.

Kipsinmakuinen viikonloppu. Ja kuivakätinen. Kipsin käsitteleminen kuivattaa vaikka ihokosketusta ei kovin paljon olisikaan. Pohjat joutuu tasoittamaan mattoveitsellä, mutta se riittää. Aina voi käyttää käsineitä, mutta ovat hankalat. Jauhetta ei myöskään kannata kauheasti pöllytellä.

Kumi haurastuu vuosien kuluessa. Säilyvyyttä parantaa kun käytön jälkeen ne kuivataan huolellisesti ja talkitaan hyvin niin sisältä kuin päältäkin. Säilytys kuivassa ja huoneenlämpöisessä tilassa. Nykyiset muotit ovat palvelleet 7 vuotta.