Eevertin talossa on sähköistys edelleen vaiheessa. Kaikissa huoneissa ei ole vielä valoa lainkaan. Hyvin hissuksiin niitä on syntynyt, vaikka juuri valo tuo tunnelmaa taloon ja touhuihin.

Joulukuusi kun näin Loppiaisena lähti Eeverttilästä (1:1 kodissa se vielä on tallella viikonloppuun 😉 ) niin päätin viimein asentaa edes yhden töpselin olohuoneeseen vaihtuvien valojen tarpeeseen. Nyt on aina piuha vedetty valaisimesta suoraan talon taakse ”sähköpääkeskukseen”. Operaatio on sen verran tuskallinen näperryksineen ja aina uudelleen asennuksineen, että kaipasin siihen helpotusta. Nyt kun töpselit on olemassa, niin ehkä on helmompaa vaihtaa tarpeen mukaan valaisuksia ja lamppuja. Niiden pienten tappien edestakaisin tökkiminen vie voimia. Huh huh.

Valaisin asettui hyvin työpöydälle ja on aivan kuin luotu siihen. Valo taittuu mukavasti ja on juuri sellainen lämmin valo mistä pidänkin. Oikein on onnistuneesti mineilty 😉 Ehkä hieman täytyy säätää johdon kanssa jokin pieni kolo, niin ei jää ilmaan pöydän pinnalla.

Valaisin valaisee myös päältä päin. Näyttää Eevertkin olevan hyvin tyytyväinen uuteen hankintaansa.

Joko arvasit mistä lamppu on valmistettu? Siihen ei ole tehty mitään, ei ole yhdistetty mitään, kunhan vain laitettu polttimo sisälle, sitäkään erityisemmin kiinnittämättä.

Makuuhuoneeseen Eevert on myös saanut uutta näin joulun aikaan. Kaunis simpukkataulu on ilmestynyt taloon. Sen toi tullessaan nuori sukulaispoika joka kävi uuden vuoden brunssilla Eeverttilässä. Siitäkös vanha mies ilahtui ja mieluusti vietti aikaa nuoren opiskelijan kanssa turinoiden.

Simpukat muistuttavat Eeverttiä monista matkoista maailman merillä. Niistä hän on kirjoittanut Muistojen kirjaansa, joka näkyy jääneen sängynpäälle. Löytyy sieltä kuviakin. Eevert on taas tainnut uppoutua muistojen pariin ja heittäytynyt sängylle selailemaan simpukkaretken tunnelmia.

Kirjassa kerrotaan retkestä eräänä kuumana päivänä rannalle. Rannalla oli mielin määrin pieniä simpukankuoria, joita jokainen seurueen jäsen keräsi taskuihinsa ja laukujen pohjille muistoksi mukavasta matkasta. Rantaa käveltiin edestakaisin ja nautittiin auringon lämmöstä ja joutilaasta olosta. Mikä oli Eevertin siellä palmun alla istuskellessa ja katsellessa horisonttiin. Nuoriväki nautti auringon paisteesta, mutta vanhempi seurue viihtyi paremmin lehvistön alla kauempana rannasta.

Rantaretki jatkui veneajelulla paikallisten kalastajien satamapaikkaan. Pieni vene ja sen vaaleat nuoret matkustajat herättivät paikallisten merimiesten ja kalastajien huomion. Iloisia vilkutuksia ja hehkeitä hymyjä saikin Eevertin pieni venekunta osakseen koko merimatkan ajan.

Satamaretki ja simpukkaranta jättivät lähtemättömän muiston koko seurueen mieliin. Niille vesille ja sellaiseen lämpöön Eevert mielellään vanhat luunsa veisi. Monet kolotukset ja vaivat helpottavat kun saa luonnonmukaista lämpöhoitoa hyvässä seurassa läheistensä kanssa.

Maailma on ihmeellinen ja siellä on niin paljon katsomista ja ihmettelemistä. Hyvä on muistella kaikkea ja kirjoitella niitä Muistokirjaankin varsinkin nyt kun on saatu hyvä valo niin ettei vanhat silmät rasitu hämäsässä tuvassa.

♢

Ai niin, se lamppu on parfyymipullon korkki.

Muistokirja Eevertin sängyn päällä on Annevelta lahjaksi saatu ihanuus.