Suntio on valmistautunut ottamaan vastaan kylän koululaisia, jotka ovat tulossa tutustumaan Kappeliin. Kappelissa on monta mielenkiintoista kohdetta joista Suntio on asianmukaisella vastuullisuudella pitänyt huolta. Ja nyt erityisesti koska mieluisia vieraita on tulossa. Eevertin tapaan Suntio arvostaa kulttuuria ja perinteitä.

Kappeliin tultaessa ensiksi katse kiinnittyy alttariin. Kirkon etuosan nimi on kuori. Siellä on alttari joka kuvaa pöytää jossa Jeesus nautti pääsiäisateriaa opetuslastensa kanssa. Alttari kuvaa myös rukousta.

Alttarilla on risti. Eevertin Kappelin risti muistuttaa Hyvästä Paimenesta, joka pitää huolta jokaisesta laumansa lampaasta. Kirkollisissa vertauskuvissa Jeesusta kuvaa karitsa, joka kantaa voitonlippua. Kristus voitti kuoleman.

Lasten virsi 93 kertoo Hyvästä Paimenesta

Hyvä Paimen rakastaa pientä, pientä karitsaa. Hänen paimenolallaan suojan maailmassa saan.
Hyvä Paimen armahtaa pientä, pientä karitsaa. Synnit antaa anteeksi, uuden elon voimaksi.
Hyvä Paimen johdattaa pientä, pientä karitsaa. Kantaa, kunnes laskee sen helmaan isän taivaisen.

Poikkipuun molemmilla puolilla olevat aakkosten ensimmäinen merkki Alfa ja viimeinen Omega symboloivat Kristusta alkuna ja loppuna. Kyyhkynen ristin yläpuolella kuvaa Pyhää Henkeä.

Kalat ristin alaosassa on myös Kristus-kuvio, jonka avulla Rooman valtakunnassa vainotut uskovat tunnistivat toisensa piirtämällä sen vaikkapa maahan tai seinään. Kala kuvaa myös Jeesuksen seurakuntaansa kokoamia ihmisiä (Matt. 13:47, Joh. 21:4-6,11).

Kappelin kastemalja on jalustaltaan kylän taitavien puuseppien käsialaa. Itse malja on keraaminen ja keramiikkataitelijaTiinan lahjoitus Eevertille vuonna 2012. Malja on ihastuttanut Eeverttilässä monia vierailijoita ja nyt päässyt Kappeliin tärkeään tehtäväänsä.

Ristiäisissä eli kastejuhlassa ihminen saa kasteen, jonka myötä hänestä tulee kotiseurakuntansa ja koko maailmanlaajuisen kirkon jäsen. Kasteen perustana on Jeesuksen antama kaste- ja lähetyskäsky (Matt. 28:18–20). Kaikkia ihmisiä ei kasteta pienenä vauvana. Joskus se on ajankohtaista myöhemmin, vaikkapa rippikoulun yhteydessä tai ihan aikuisena.

Kappelissa ei ole varsinaista saarnatuolia, mutta vastaavaan tarkoitukseen tehty lukupulpetti sieltä löytyy. Lukupulpetti on Raamatun ja rukousten lukemista varten. Lukupulpetin kirjaliina seuraa liturgisia värejä. Kirkollisia värejä on viisi: valkoinen, vihreä, punainen, violetti  ja musta. Liturgiset värit ilmentävät kirkkovuoden pyhien aiheita.

Valkoinen kuvaa iloa, kiitosta, puhtautta ja autuutta. Se on myös Jumalan, Kristuksen, taivaan enkelien ja pyhien symboli.
Punainen on Pyhän Hengen, veren, tulen ja todistuksen väri.
Vihreä kuvaa toivoa ja iankaikkista elämää, mutta on myös elämänvoiman ja kasvun väri.
Violetti on katumuksen, odotuksen ja valmistautumisen väri.
Musta on kuolemansurun ja katoavaisuuden väri.

Sakastissa ovat stolat. Stola on hengellisen viran merkki ja sen näkee kirkossa papin alban päälle puettuna. Stola kulkee niskan takaa eteen.

Kirkossa vietetään usein ehtoollista. Ehtoollinen ja kaste ovat evankelisluterilaisen kirkon sakramentit eli pyhät toimitukset. Ehtoollisessa viini ja leipä näkyvinä aineina kuvainnollisesti liittävät kirkkovieraan Kristuksen yhteyteen ja lähelle.

Ehtoollisviininä käytetään makeaa malaga-tyyppistä viiniä. Yhtähyvin ehtoollinen hoituu vaikka mehulla. Alkoholia siinä on lähinnä sen vuoksi, että se pysyy puhtaana.  Leipiä eli pieniä öylättejä säilytetään rasiassa, josta alttarilla ne asetetaan pienelle lautaselle.

Jeesus itse asetti ehtoollisen viimeisellä ateriallaan. Siitä voimme lukea Raamatusta Luuk. 22: 14-22.

Viini ja ehtoollisleipä eli öylätti ovat alttarilla. Vieressä on pienet pikarit joihin pappi kaataa pikkutilkan viiniä jokaista ehtoollisvierasta varten.

Alttarilla tai lukupulpetissa on myös Raamattu, joka on kristittyjen Pyhä kirja. Raamattuun ihmiset ovat kirjoittaneet sen, mitä ovat nähneet, kuulleet ja uskoneet. Näin Raamatussa on sekä jumalallinen että inhimillinen puoli.

Raamatussa kehotetaan rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseä. Rakkauden kaksoiskäsky on käskyistä tärkein.

Alttarin takana on suuri tekstiili alttaritaulun paikalla. Tekstiili on kotoisin Bangladesistä taitavien naisten käsistä. Kristittyjä siellä on vähän ja hekin usein syrjinnän kohteina. Alttariliina on valkoinen ja sen on lahjoittanut Villa Charlottan Rouva.

Kappelin remontti tehtiin syksyllä 2015, jolloin ikkunat uusittiin.

Alttarin molemmin puolin on asetettu taidetta.

Vasemmalla puolella baijerilainen tinatyö (Trimeeri oy) keskeisin kristillisin symbolein ja oikealla puolella kynttilälampetti paikallisen kylämestarin laatimana.

Alttarilla palavat kynttilät kuvaavat Kristusta, joka on voittanut pimeyden voimat. Hän on maailman valo. Monissa kirkoissa on kynttilöille paikka myös lähetyskyntteliköissä, joiden tuotto käytetään kauempana olevien ihmisten auttamiseen ja tukemiseen.

Kappelin seinustalla on aikaa myöden kerääntynyttä taidetta. Monet lahjoittajat ovat yhteisvoimin rakentaneet kyläläisille kaikkea kaunista kalkitun kappelin sisälle.

Hyvä paimen reliefi on hopeatyö 1970-luvulta. Viehättävä helmienkeli on päätynyt joululahjana kappelin seinälle  Salmenkylän Salmelta ja Auvolta.

Kappelin vasemmalla seinustalla on kaunis madonnaveistos Maria Valdrastin luostarista Itävallasta.

 

Kappeli on paikka hiljentymiselle. Siksi sinne tullessa on hyvä jo matkalla rauhoittua päivän murheista ja jännityksenaiheista. Pieni hetki rauhassa ja hiljaa tai yhdessä laulaen tai kuunnellen antaa lepoa ja rohkaisua sitä tarvitseville. Eevertin Kappeliin on mahdollisuus poiketa aina kun siltä tuntuu. Isoimpina pyhäpäivinä siellä voi myös osallistua kylän yhteisiin hetkiin ja päästä myös niitä toteuttamaan.

Kellolla Suntio kutsuu kirkkovieraita Kappeliin. Kello on Vanhasta Valamosta ja on siellä valettu oikea vaskikello. Sen sointi on kaunis ja kaikuu vilelä pitkään viimeisen kumahduksen jälkeen. Kellonsoittajan tehtävä on tärkeä eikä siihen ihan jokainen pääsekään. Monella lapsella on toive päästä joskus soittamaan kelloa. Ja onhan se mahdollista, kun muistaa mikä on elämässä tärkeää kun eletään toisten kanssa. Ystävällisyys, toisen kunnioittaminen, kasvaminen ja kehittyminen, auttaminen ja elämästä iloitseminen – mitähän tärkeää vielä olisi…. keksitkö?

Kappelia ympäröi Kirkkotarha. Vanhemmat ja uudemmat haudat ja muistomerkit muistuttavat meitä rakkaista läheisistämme jotka ovat jo kuolleet. Sinne voi sytyttää kynttilän heidän muistokseen ja kiitollisena kaikesta siitä mitä edeltävät sukupolvet ovat meille antaneet. Kirkkotarha on rauhallinen paikka.

Muualle haudattujen muistomerkille on jätetty useita kynttilöitä.

Hautausmaalla on rauhallista. Moni haluaa hiljentyä ja muistella kuolleita rakkaitaan rauhassa ja hiljaisuudessa.

Syksyisin ilmestyvät kynttilät haudoille. Pyhäinpäivänä moni käy sytyttämässä kynttilät läheisten haudoille, samoin kuin jouluna ja muina merkittävinä juhlapäivinä.

 Kirkkotarhassa on myös mieluinen paikka lapsille. Keskeltä hautausmaata löytyy pieni enkelipatsas. Se on matkannut Eevertin luo kaukaa keski-Euroopasta suuresta luostarista. Enkelin luona lapsia usein laulattaa. Niin taitaa aikuisiakin.

 

Osaatko sinä enkelilaulun?

Suntio on varautunut uudella Virsikirjan lisäviholla Adventtiin 2016.

Kesällä 2017 kirkkotarhaan pääsi pronssinen suojelusenkelipatsas. Se on kotoisin Italiasta Marienbergin luostarista.

Patsas muistuttaa meitä siitä, että koskaan emme ole yksin. Patsaan jalustana on jäätikön hiomaa kiveä Itävallan Kaunertal gletscheriltä.