Eevert on seikkaillut maassa jos toisessakin.

Kesällä häneltä kysyttiin kuinka monessa maailman maassa on tullut reissattua. Hieman hämillään Eevert ryhtyi laskemaan sormillaan käyntikohteitaan. Eihän niistä varsinaisesti selvyyttä tullut vaikka kuinka yritti laskea.

Jostain syystä ainakin yksi naapurimaa on jäänyt ainakin taltioimatta vaikka kenties mahdollisuuksia olisikin ollut. Viikolla Eevert korjasi tämän vahingon ja kävi muiden japanilaisturistien kanssa poseeraamassa muutamassa tutussa kohteessa.

 

 

Kaupunkia  oli kaunis katsella korkean kallion päältä Fjällgatanilta. Autojen melu jäi kauas alapuolelle ja oli rauhaisaa ihastella vanhoja kauniita rakennuksia lahdelta avautuvien näköalojen lisäksi.

Monet istutuksetkin hehkuivat vaikka oli jo syksy saapunut kaupunkiin.

 

 

Matka jatkui yläilmoissa, mutta kaikella on aikansa. Pian Eevert saavutti vanhan kaupungin tunnelmalliset kadut ja kujat. Hetkeksi oli jäätävä tutkailemaan erään tunnetumman perheen talonurkille. Isäntäväkeä ei näkynyt mutta torvisoittokunta viihdytti kaupunkilaisia talon kulmalla.

 

 

Reissulla Eevert tutustui myös kadun kulmassa nököttävään huopaan kääriytyneeseen karhuäitiin. Hetki tuli turistua ja muristua ja hyvä hetki olikin.

 

 

Pitkään ei Eevert voinut vieraassa kaupungissa viettää aikaa. Laiva oli jo valmistautunut paluumatkalle ja Eevertin tie vei takaisin laivarantaan. Kaupunkikävelyn askeleita tuli otetuksi 16 800. Ihan mukavasti sitä ramaisi sisälle palatessa. Ruokailun jälkeen Eevert siirtyi omaan hyttiinsä eikä aikaakaan kun laivan lempeä keinuttelu oli tuudittanut matkalaisemme syvään uneen. Kuului vain hienoista tuhinaa sängyn pohjalta. Niin jäi kaikenlaiset showt ja esitykset kokematta.

Aamulla heratessä oltiin jo ihan eri paikassa. Näkymät hytin ikkunasta olivat kauniit.

 

 

Niin, arvaatko missä mentiin ja monessako maassa Eevert on todistetusti käynyt?